Lämpöä, lempeä ja läheisyyttä – tie seksuaalisuuden uudelleen herättelyyn sairauden keskellä

Päivi Heinonen Sh, seksuaaliterapeutti, kriisihoitaja

Päivi Heinonen

Erityistason seksuaaliterapeutti

Syöpään sairastumisen vaikutukset seksuaalisuuteen ja kehonkuvaan

Seksuaalisuus on tärkeä osa ihmisyyttä ja elämää. Se sisältää ihmisenä olemisen, sukupuolisen identiteetin ja suuntautumisen, kehollisuuden ja kehon kokemisen ja arvostamisen. Seksuaalisuudella on meille jokaiselle erilainen ja yksilöllinen merkitys, joillekin se on tärkeämpää ja merkityksellisempää kuin toisille. Seksuaalisuuden merkitys myös vaihtelee eri ikäkausina ja eri elämäntilanteissa. Seksi on yksi tapa ilmentää seksuaalisuutta ajatuksin, fantasioin ja teoin. Sitä voi halutessaan tehdä toisen tai toisten kanssa, mutta sen voi myös pitää itsellään, omana yksityisenä nautintona.

Syöpään sairastuminen vaikuttaa ihmisen koko elämään. Se muuttaa myös monin tavoin kehoa, sekä ulkoisesti että sisäisesti. Erityisesti gynekologinen syöpä uhkaa kehon eheyttä, minäkuvaa ja seksuaalisuutta. Sairaudesta selviämisen lisäksi täytyy selvitä myös seksuaalisuuden muutoksista.

Leikkaukset voivat heikentää seksitoimintoja vaikuttaen hermotuksiin, kiinnikkeiden ilmaantumiseen tai kipujen lisääntymiseen. Emätin saattaa lyhentyä, muuttua joustamattomaksi ja limakalvot kuivemmiksi. Yhdyntä, penetraatio tai seksivälineiden käyttö voi olla kivuliasta. Munasarjojen poisto aiheuttaa hedelmällisessä iässä oleville ennenaikaiset vaihdevuosioireet, jotka ovat usein hyvinkin voimakkaita. Lisäksi se aiheuttaa tahattoman lapsettomuuden tai mahdollisuuden hankkia lisää lapsia. Joskus syövän hoito vaatii avanteen tekemisen, joka tuo mukanaan muutoksia kehonkuvaan sekä fyysisesti että henkisesti ja vaatii totuttautumista. Avanne voi myös alussa aiheuttaa toiminnallisia ongelmia ja sen hoidossa joutuu turvautumaan muihin. Vulvasyövässä leikkaus kohdistuu ulkosynnyttimiin: häpyhuuliin, joskus myös välilihan alueelle, klitorikseen ja nivusalueen imusolmukkeisiin. Erityisesti klitoriksen kokopoisto vaikuttaa seksuaalisuutta heikentävästi. Sädehoito heikentää usein emättimen limakalvoja, arpeuttavaa ja ahtauttaa emätintä. Sytostaattien vaikutus voi näkyä limakalvojen ärsytyksenä ja kuivuutena eikä pahoinvointi ja väsymys innosta muutenkaan seksiin.

Tuntopuutokset tai hermokivut genitaalialueella voivat parantua tai lieventyä ajan kuluessa. Kipua voidaan hoitaa kipulääkkeillä, kipuvoiteilla ja kylmä-lämpöhoidolla. Tuntopuutoksia voi etsiä ja herkistää värinällä esim. vibraattorilla tai suihkuttamisella. Myös tuntopuutoskohdan ulkopuolella olevan alueen tuntoa voi vahvistaa, jolloin se voi korvata menetettyä nautintoa.

Vulvan alueen ihonhoidossa on tarpeen välttää liiallista vesipesua kuivuuden ehkäisemiseksi eikä saippuaa tulisi käyttää ollenkaan. Sitä vastoin pesussa voi käyttää perusvoidetta tai öljyjä saippuan asemasta tai välillä esim. vessapaperissa pyyhittäessä. Jos paikallisestrogeenin käyttö ei ole mahdollista (tulee selvittää hoitavalta lääkäriltä) löytyy apteekista sopivia hormonittomia ja hoitavia emätinpuikkoja ja  rasvoja.

Monet sairastuneet kokevat syövän ja sen hoitojen myötä ulkoisia muutoksia; arvet, avanne, karvojen ja hiusten lähtemiset, kalpeus, turvotukset, laihtuminen tai lihominen. Sisäisiä muutoksia joutuu kohtaamaan erityisesti niiden elinten poiston kohdalla, jotka vaikuttavat kehon kokemiseen tai sen toimintoihin. Vaikka sisäiset muutokset eivät näy ulospäin, voi niiden vaikutus olla suurempi kuin ulkoisten muutosten ja ne vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös seksuaalisuuteen ja kehoitsetuntoon. On tärkeää saada puhua
kokemuksistaan ja tuntemuksistaan lääkärille, hoitohenkilökunnalle, seksologian tai mielenterveyden ammattilaiselle. Myös vertaistuki mahdollistaa samanlaisten kokemusten jakamisen ja ymmärretyksi tulemisen.

Seksi parisuhteessa tai yksin

Sairastuminen on myös kriisi kumppanille ja läheisille. Vaikka parisuhde koetaan suureksi voimavaraksi sairauden aikana, voi sairastuneella esiintyä usein pelkoa ja huolta kumppanin jaksamisesta ja suhteen kestämisestä. Olenko enää viehättävä, kelpaanko? Haluaako kumppani seksiä kanssani, haluanko minä? Kestääkö parisuhde näitä kehon ja seksuaalisuuden muutoksia? Miten löydän kadonneen seksuaalisuuden uudestaan tai yhteyden kumppaniin? Yksin elävä voi epäillä mahdollisuuksistaan parisuhteeseen ja pelko torjutuksi tulemisesta voi saada luovuttamaan suhteeseen hakeutumisessa. On tärkeää saada kannustusta ja tukea ystäviltään tai hoitohenkilökunnalta, jotta pelot eivät rajoittaisi elämää liikaa. Syövän tuomat muutokset harvoin ovat ihmissuhteiden esteenä.

Seksuaalisuudesta ja seksistä puhumisen tulisi olla avointa ja vuorovaikutuksellista. Jos seksistä puhuminen on ollut ennen sairastumista vierasta, olisi tärkeää opetella taito viimeistään silloin. Vaikenemalla ruokitaan väärien johtopäätösten ja uskomusten tekemistä. Erityisen tärkeää on ilmaista omat toiveensa seksissä, miten toivoo koskettavan, miten pitkän lämmittelyn tarvitsee kiihottuakseen tai mitä ei missään tapauksessa halua tehdä. Vastentahtoisesti ei pidä seksiin ryhtyä, mutta joskus on hyvä myös haastaa itseään, antaa seksille mahdollisuus ja kukaties se johtaakin riittävään hyvään kokemukseen. Kun seksi ei ole mahdollista tai ajankohtaista, on muu läheisyys ja kosketus merkityksellistä ja riittävää. Silittely, toisen lämpö ja syli lisää yhteenkuuluvuuden, rakkauden ja välittämisen tunnetta. Läheisyys myös helpottaa seksiin siirtymistä, kun sen aika on.

Jos seksuaalisuus ja seksi on ollut tärkeä ja olennainen osa elämää ennen sairastumista, voivat muutokset tuntua vaikeilta. Tällöin ihmiset ovat kuitenkin halukkaampia etsimään ratkaisuja ja keinoja tilanteen parantamiseksi. Ne, joille seksi ei ole ollut koskaan niin merkityksellistä, eivät koe seksuaalisuuteen liittyviä muutoksia niin vaikeina, mutta myös helpommin tyytyvät tilanteeseen.

Seksuaalisuuden toipumiseen voi mennä aikaa, jopa useita vuosia ja sen vuoksi on tärkeää jaksaa olla kärsivällinen. Seksiin liittyvä haluttomuus tai halun vähyys on yleistä syövän hoidon ja kehossa tapahtuvien ulkoisten ja sisäisten muutosten vuoksi. Sairauden alussa tarvitaankin kaikki mahdolliset voimat järkyttävän tiedon käsittelemiseen ja hoidon aloitukseen. Haluttomuusjakso voi kestää useita kuukausiakin hoidon ajan ja sen jälkeenkin, mutta myös psyykkiset syyt tai puhumattomuus parisuhteessa voivat sitä ylläpitää. Haluttomuus voi liittyä myös kokemukseen nähdä itsensä naisellisena ja viehättävänä. Myös rajut vaihdevuosioireet vähentävät herkästi kiinnostusta seksiin.

Seksissä tulee molempien nautinto olla tärkeää ja riittävän pitkään kiihottamiseen vaaditaankin molempien kärsivällisyyttä. Sairastunut huomaa herkästi kumppanin väsymisen tai kyllästymisen ilmeet/eleet ja onkin tärkeää, ettei kiihottamisesta tule pelkkä suoritus vaan molemmille nautinnollinen ja kiireetön hetki. Kumppanin tai läheisten kannustus, arvostus ja ääneen annetut rakkaudentunnustukset ja positiivinen palaute viehättävyydestä helpottavat itsensä hyväksymistä. Riittävän pitkä lämmittely seksiin, seksin apuvälineet, fantasiat, eroottiset tekstit ja filmit, roolileikit voivat myös auttaa. Kahdenkeskisen vapaa-ajan järjestäminen, yhteiset mielenkiinnon kohteet ja puuhastelu, muitta myös riittävä erillisyys (omat aika itsensä kanssa, harrastukset, ystävät ym.) voivat ruokkia intohimoa ja yhteenkuuluvuutta.

Syövän hoidot saattavat laimentaa orgasmin kokemista tai vaikeuttaa sen saamista. Hermovauriot voivat lisätä tunnottomuutta klitoriksen alueella ja ymmärrettävästi klitoriksen poisto vaikeuttaa nauttimista. Jos klitoris on poistettu osittain esim. klitoriksen hupun alueelta, on suuri osa tuntoherkkää hermokudosta poissa, mutta kosketukselle reagoivaa paisuvaiskudosta on myös klitoriksen rungossa emättimen ympärillä. Sisimmissä häpyhuulissa on myös tuntoherkkää hermotusta. Koko vulvan alueen kosketustavoille tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Koko kämmenpohjalla tapahtuva liikuttelu ja pyörittely lisää koko emättimen alueen verenkiertoa ja tuntoherkkyyttä (samoin sisäreisien hieronta). Myös klitoriksen sivuhaarojen liu’utus pieniä häpyhuulia pitkin ylös ja alas voi saada kiihotusta aikaan erityisesti klitoriksen hupun puuttuessa. Jalkojen puristaminen yhteen vulvan alueen koskettelussa tai yhdynnässä/ vibraattoria käytettäessä, voi lisätä nautintoa. Orgasmiherkkyyttä ja koko lantion ja vulvan alueen verenkiertoa voi myös parantaa lantionpohjan lihasten jännitys-rentoutus-harjoittelulla.

Myös terveellä kumppanilla voi olla haluttomuutta liittyen toisen ihmisen menettämisen pelkoon tai sairauden aiheuttamaan ahdistukseen. Jos kumppanilla on enemmän tai useammin seksihaluja, olisi myös se tärkeää ottaa puheeksi ja huomioida. Olisi hyvä puhua itsetyydytyksestä, onko se sallittua tai hyväksyttyä tai jopa helpottavaa, onko se sanatonta hyväksyntää vai avointa tai voidaanko esim. tehdä sitä yhdessä.

Yhdynnässä ja/tai seksivälineen käytössä on hyvä käyttää reilusti liukastetta; perusvoidetta, öljyjä tai liukuvoiteita nautintoa lisäämään ja ehkäisemään ihovaurioita. Jos emättimen limakalvo on kovin rikki tai haavainen on hyvä odottaa sen paranemista ja pitää taukoa yhdynnästä tai seksivälineen käytöstä. Jos emättimeen syvään työntyminen sattuu, on markkinoilla olemassa penikseen tai seksivälineen juureen laitettavia, pehmeitä renkaita.

Seksi on kuitenkin muutakin kuin emättimen sisään työntymistä, usein suu-, hyväily- tai anaaliseksi voi tuottaa yhtä paljon tai enemmän nautintoa. Kehossa on myös monia erogeenisia, nautintoa ja kiihottumista lisääviä kohtia, kuten huulet, pään alue, kaula, niska, ristiselkä, nivusalue, reisien sisäpinnat, väliliha ja taipeet. Näihin alueisiin kannattaa tutustua rauhassa esim. hellyysharjoitusten avulla, jolloin kumppani käy koko kehoa hitaasti läpi hierovalla ja hitaalla kosketuksella.

Seksuaalisuuden puheeksiotto sairauden aikana

Seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa tarvitaan myös ulkopuolisen asiantuntijan apua, gynekologia, sairaanhoitajaa tai seksologian alan ammattilaista. Lukuisten tutkimusten mukaan potilaat odottavat tietoa seksuaalisuudesta syöpään sairastuessa ja sen aikana, mutta valitettavan usein he eivät sitä saa. Seksuaalisuus tulisi kuitenkin ottaa puheeksi aina, kun epäillään sairauden tai sen hoidon siihen vaikuttavan. Jo sairastumisen alussa olisi hyvä jakaa Syöpäjärjestön Seksuaalisuus ja syöpä – esitettä, jolloin siihen voi syventyä myöhemmin parhaaksi katsomalla hetkellä ja jonka avulla seksuaalisuudesta puhuminen voi olla luontevampaa. Potilaat toivoisivat lääkärin selvittävän tarkemmin mitä leikataan (kuvien avulla) ja mitä siitä seksuaalisuuden suhteen mahdollisesti seuraa, kertomalla mahdollisten hermovaurioiden ja leikkaushaavojen sijainti ja vaikutukset seksuaalisuuteen ja seksuaalitoimintoihin.

Useimmat kokevat otollisemman ajankohdan seksuaalisuuden puheeksiottamiselle olevan hoitojen loppumisen jälkeen ja uuden elämänvaiheen alkaessa. Puheeksiottoa ei toivota kesken gynekologista tutkimusta, vaan mieluummin vaatteet päällä istuessa. Joskus tarvitaan myös seksuaalineuvojan tai -terapeutin asiantuntijuutta. Heidän vastaanotollaan on mahdollisuus keskustella yksin tai kumppanin kanssa niitä asioita tai kysymyksiä, joihin ei osata lääkärikäynnillä vastata. Seksuaalineuvontaa tarjotaan useimmissa yliopistollisissa sairaaloissa tai yksityisvastaanottoina.

Päivi Heinonen

Erityistason seksuaaliterapeutti