EU on kuluneella vaalikaudella tehnyt paljon syöväntorjunnan eteen

Sirpa Pietikäinen

Gysyn advisory boardin jäsen
Europarlamentaarikko

Syöpä aiheuttaa Euroopassa vuosittain 1,3 miljoonaa kuolemaa. Lisäksi 2,7 miljoonan ihmisen elämä muuttuu joka vuosi syöpädiagnoosin vuoksi. Näistä ihmisistä 35 000 on lapsia ja nuoria.

Myös gynekologisten syöpien määrä Euroopassa on merkittävä. Esimerkiksi vuonna 2020 2,5 prosenttia kaikista uusista syöpätapauksista oli kohdunkaulansyöpiä.

Syöpä on edelleen iso kansanterveydellinen ongelma sekä henkilökohtainen tragedia liian monelle EU:ssa. Tällä vaalikaudella olemme kuitenkin EU:ssa tehneet todella paljon paremman syöväntorjunnan eteen.

Vuonna 2021 komissio esitteli EU:n syöväntorjuntasuunnitelman, joka on ollut valtava menestys. Se määrittelee sitä, miten jäsenmaissa syöpää pitäisi torjua, ennaltaehkäistä, diagnosoida ja hoitaa. Syöväntorjuntasuunnitelman ympärille on kasattu koko joukko muitakin vaikuttavia toimia, kuten uusi eurooppalainen syöpätietokeskus ja eurooppalainen syöpäkuvantamisaloite. Juuri tällaista eurooppalaista yhteistyötä tarvitsemme.

Lisäksi komissio on julkaissut suuntaviivoja, suosituksia ja ohjeistuksia erilaisten syöpien, kuten rintasyövän, kohdunkaulansyövän ja suolistosyöpien seulontaan. Rintasyövälle komissio on omistanut isoimman kokonaisuuden, rintasyöpäaloitteen, jonka alla on annettu lukuisia suosituksia.

Seuraavalla kaudella komission pitäisi suunnitella isompia toimikokonaisuuksia myös muille syöpätyypeille, esimerkiksi kohdunkaulansyövälle, munasarjasyövälle tai ihosyövälle, jota olisi varsin helppo seuloa.

”Aina voi tehdä enemmän”

Voimme tietenkin tehdä myös enemmän. EU:n pitää vieläkin paremmin yhdistää voimansa, tietämyksensä, tutkimuksensa ja rahansa paremman syövän ehkäisyn ja hoidon eteen. Tämä edellyttää 27 jäsenvaltion poliittista tahtoa ja vahvemman EU-toimivallan sallimista myös terveyden alalla.

Syöpähoitojen epätasa-arvoisuudesta on päästävä eroon ja saatava syöpähoidoista yhtä saavutettavia kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi kohdunkaulansyövän seulonta on Euroopassa epätasaista: Suomessa seulonta toimii varsin hyvin ja meillä on laitettu toimeen säännölliset papakokeet naisille nuoresta lähtien, mutta EU:ssa yleisemmin seulonta ei ole kovin laajaa.

Ensi kaudella täytyisikin keskittyä erityisesti paitsi syövän parempaan diagnosointiin ja hoitoon myös syövän ehkäisyyn. Sitä varten meidän pitää omaksua planetaarisen terveyden käsite ja alkaa toteuttaa sitä politiikassa. Planetaarinen terveys tarkoittaa sitä, miten ihmisten terveys on erottamattomasti linkittynyt planeettamme ja sen muiden eläinten terveyteen. Ei ole olemassa erikseen ihmisten terveyttä ja luonnon ja maapallon terveyttä, vaan ainoastaan yksi, yhteinen terveys.

Jotta voimme aidosti edistää ihmisten terveyttä, ehkäistä sairauksia ja auttaa ihmisiä parantumaan niistä, meidän on tiedostettava, että ihmisen ja luonnon terveys liittyvät toisiinsa, eikä niitä pitäisi päätöksenteossa erottaa. Siksi ympäristö- ja terveyslainsäädännön on kuljettava käsi kädessä.

Esimerkiksi hormonihäiriköillä, eli ihmisen hormonitoimintaa häiritsevillä ja haitallisesti muuttavilla kemikaaleilla, on yhteys moniin sairauksiin. Elämme kemikalisoituneessa maailmassa, jossa arkipäiväisetkin asiat, kuten siivousaineet, voivat nostaa riskiämme sairastua elämää muuttaviin sairauksiin. Esimerkiksi syöpien määrä vain kasvaa, kun keskitymme ainoastaan syövän hoitoon, emme sen ehkäisyyn. Tämä on yksi syy, miksi esimerkiksi EU:n kemikaalilainsäädäntö pitäisi ensitilassa päivittää nykyaikaan.

Tasa-arvo syöväntorjunnan keskiössä

Ensi vaalikaudella syöväntorjunnan lähtökohdan pitäisi olla tasa-arvo. Laadukas syövän hoito kuuluu jokaiselle eurooppalaiselle tulotasosta, sukupuolesta, asuinpaikasta tai etnisestä taustasta riippumatta. EU-tasolla on panostettava lisää myös tutkimukseen ja yhteistyöhön syövän hoidossa.

Lisäksi meidän täytyisi parantaa kaikkien, mutta erityisesti naisten pääsyä ymmärtävään ja tehokkaaseen terveydenhuoltoon. Yhä liian usein naisten sairauksia alidiagnostisoidaan ja alihoidetaan, eikä naisten oireisiin suhtauduta tarpeellisella vakavuudella. Tätä tapahtuu usein etenkin silloin, kun naiset hakeutuvat lääkäriin matalalla kynnyksellä, vaikka juuri niin pitäisi tehdä. Ilmiö johtuu paitsi asenteista myös aliresursoinnista: gynekologin palveluita on esimerkiksi julkisissa terveydenhuollon palveluissa saatavilla aivan liian vähän, mikä lisää sosiaalista eriarvoisuutta.

Tarvitsemme enemmän sekä tietoisuutta että tietoa. Tästä hyvä esimerkki on rintasyöpäkampanjointi, joka on tehokkaasti lyönyt läpi ja parantanut tietoisuutta kansalaisten keskuudessa. Samanlaista huomiota ansaitsevat myös gynekologiset syövät.

Jokaisella potilaalla tulee myös olla oikeus tukeen syöpähoitojen jälkeen, jotta hyvä elämänlaatu säilyy. Gynekologisen syövän sairastettuaan potilaalla voi usein olla epävarmuuksia ja kysymyksiä esimerkiksi seksuaaliterveydestä. Vaikkapa kohdunpoiston jälkeen olo voi olla uusi ja epävarma – millainen naiseuteni on, voinko vielä nauttia seksuaalisuudestani? Seksuaalinen hyvinvointi on tiivis osa ihmisen hyvinvointia, ja myös näihin kysymyksiin potilaiden pitää saada tukea.

EU-maiden erillisillä terveydenhuoltojärjestelmillä on todella paljon tietoa ja kokemusta syövän hoidosta. Mitä kaikkea voisimmekaan tehdä, jos yhdistäisimme kaiken tämän asiantuntemuksen. Tähän tarvitsemme lisää tutkimusrahoitusta EU:lta, parhaiden käytäntöjen vaihtamista, hoidon tutkimusta, tiivistä tiedonvaihtoa ja syöpien hoidon osaamiskeskuksia.

Lisäksi meidän pitää helpottaa syöpäpotilaiden hakeutumista hoitoon toisessa EU maassa heidän niin halutessaan, sillä maiden rajat ylittävä hoitoyhteistyö voi pelastaa ihmishenkiä. Syöpähoidot ja -lääkkeet ovat kalliita, varsinkin erittäin harvinaisten syöpätyyppien hoitoon tarkoitetut. Käytimme koronarokotteiden hankinnassa eurooppalaista yhteishankintajärjestelmää, ja tätä Euroopan komission tulisi edistää myös syöpälääkkeiden kohdalla. Se tekisi hoidoista edullisempia sekä potilaille että terveydenhuoltojärjestelmille.

Paljon on vielä tehtävää, mutta tämä kausi on ollut EU:n syövänvastaisissa toimissa myös suuri menestys. Suunta on vahvasti eteenpäin!

Sirpa Pietikäinen

Europarlamentaarikko

GySyn advisory boardin jäsen