• Gysy sliderkuva

Psyykkinen ja sosiaalinen selviytyminen

Sairaus voi aiheuttaa muutoksia arkielämään, kuten kotona selviytymiseen, työkykyyn, taloudelliseen toimeentuloon, lasten tai muiden omaisten hoitokysymyksiin ja ihmissuhteisiin. Syöpä muuttaa äkillisesti elämäntilanteen, aiheuttaa pelkoa, nostaa esiin tunteita ja sekoittaa arjen. Syöpä ja sen hoidot pakottavat myös kohtaamaan outoja tilanteita ja uusia asioita.

Gynekologisen syövän intiimi luonne tuo myös tullessaan monia epämiellyttäviä ja nololta tuntuvia kohtaamisia, kun liikutaan naisen yksityisimmällä alueella. Sairaus alkaa määrittää elämää, ja tulevaisuus on epävarmaa. Kaikki nämä muutokset yhdessä voivat aiheuttaa voimakkaan tunnemyllerryksen, josta voi olla vaikea löytää tietä ulos. Tyypillistä on myös toivon ja toivottuuden tunteiden vaihtelu.

psyykinen ja sosiaalinen seliytyminen

Syöpään sairastuminen, elämä kroonisen syövän kanssa tai sairauden uusiutuminen vaikuttavat mielen hyvinvointiin. Syövästä kuntoutumiseen liittyy omasta jaksamisesta ja mielen hyvinvoinnista huolehtiminen sekä syöpähoitojen aikana että niiden päätyttyä.

Tunteet myllerryksessä

Vakava sairastuminen muuttaa arkisen elämän tasapainoa. Sairastuminen aiheuttaa monenlaisia ajatuksia ja tunteita kuten epätoivoa, ahdistusta, pelkoa ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Tunteet ovat luonnollisia ja luvallisia ja tapa käsitellä uutta, pelottavaa tilannetta. Tunteet ovat myös yksilöllisiä ja erilaisia elämäntilanteen ja persoonallisuuden mukaan. Ihmisillä on monenlaisia tapoja suhtautua asioihin ja käynnistää erilaisia selviytymistapoja. Sairastamispolun eri vaiheissa tunteet tulevat ja menevät ja toisaalta jo ohimenneeksi luultu voi palata takaisin. Tunteille on hyvä antaa lupa ja aikaa. Vaikeat ja yllättävätkin tunteet kuuluvat asiaan. Hyväksymällä ja ymmärtämällä tunteiden merkityksen kriisin eri vaiheissa, niistä selviytyy parhaiten. Kuntoutuminen syövästä vaatii usein sairauden tuomien ajatuksien, tunteiden ja kokemuksien tietoista kohtaamista ja käsittelyä, mutta siihen ei voi pakottautua. On hyvä edetä tunteiden jakamisessakin omien tuntemusten mukaan, ja ottaa ne puheeksi toisten kanssa sitten, kun on siihen kypsä. Kaikkia tunteitaan ei myöskään tarvitse jakaa. Potilas voi myös itse vaikuttaa mielen hyvinvointiin sekä elää itsellesi merkityksellistä ja mielekästä elämää syövästä huolimatta.

Ihmissuhteet koetuksella

Sairaus ja äkillinen elämän muuttuminen vaikuttaa usein myös ihmissuhteisiin ja ne saattavat joutua koetukselle. Elämänkumppani, perhe, ystävät ja työtoverit voivat tuntua välillä tärkeiltä, välillä ärsyttäviltä. Joskus on hyvä saada aivan omaa aikaa ja tilaa ajatustensa selvittämiseen tai vaan siihen, että ei tarvitse ajatella mitään tai huolehtia kenestäkään. Terve itsekkyys auttaa ajan saamisessa. Aina ei tarvitse huolehtia muista. Sairastaessa on, mahdollisuuksien mukaan, hyvä asettaa itsensä etusijalle. Jos antaa kaikki voimavaransa toisille, ei omaan sairauteen ja siitä toipumiseen voi kunnolla keskittyä. On osattava myös sanoa ”ei”. On uskallettava sairastaa mahdollisuuksien mukaan myös omilla ehdoillaan. Usein elämäntilanne on kuitenkin sellainen, että mahdollisuuksia omaan aikaan tai omiin ehtoihin ei yksinkertaisesti ole. Silloin jo viidentoista minuutin hengähdystaukokin voi tuntua luksukselta.

Apua tarvitaan

Itsensä ajattelemiseen kuuluu, että myöntää itselleen tarvitsevansa apua. Se voi olla vaikeaa, mutta tässä tilanteessa tarpeellista. Kun ei itse välttämättä jaksa pyörittää perheen, tai edes omaa arkeaan, on siitä jonkun muun huolehdittava. Lähimpänä meitä olevat ihmiset ovat usein tärkein tuki ja apu, esimerkiksi perhe, muut läheiset ja ystävät. Sairaus voi myös viedä pois sellaisia ihmisiä, joilta tukea on odottanut, ja tuoda tullessaan sellaisia ystäviä, joita ei ole edes tullut ajatelleeksi. Monet syöpään sairastuneet selviävät syöpäsairauden aiheuttamista vaikeista elämän vaiheista omien läheistensä, ystävien ja vertaistuen avulla.
Oma sosiaalinen verkosto ei aina kanna, eikä kaikilla ei ole läheisiä, jotka haluavat tai voivat tulla apuun. Jos ahdistus ja masentuneisuus jatkuvat pitkään, ovat vaikeita tai rajoittavat arkea ja elämääsi, pyydä apua ja tukea mielen hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Voit keskustella mielen hyvinvoinnista sinua hoitavan hoitohenkilökunnan kanssa. Ohjeita esimerkiksi kunnan tukitoimista voi kysyä sairaalan sosiaalityöntekijältä. Myös kirkon diakoniapalvelu tekee kuntien kanssa yhteistyötä henkisen tuen antamiseksi syöpäpotilaille.

Pyydä tietoa sairaudestasi

Vakavan sairauden yhteydessä eteen tulee paljon enemmän kysymyksiä, kuin on vastauksia. Sekä fyysiselle että psyykkiselle selviytymiselle on tärkeää, että potilas saa kattavasti tietoa sairaudestaan, sen hoidosta ja vaikutuksista elämään sekä hoitojakson että kuntoutumisjakson ajan. Tietoa ja tukea on saatavilla monilta tahoilta, mutta sitä voi olla vaikea löytää ja harvoin sitä tullaan tarjoamaan. Tiedon kysyminen ja tuen etsiminen jäävät usein itse tehtäväksi. Tärkeimmät tiedon antajat ovat hoitava lääkäri ja muu hoito-henkilökunta. Heiltä voi myös pyytää ohjausta ja tarvittaessa lähetteen esimerkiksi psykologin tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle.

Vaihtoehtoiset hoidot

Kun sairastuu vakavasti, voi kokea tarvetta tehdä kaikki voitava, jotta selviytyisi sairaudestaan. Hoitojen vastaanottaminen ja tulosten odottaminen, sekä pelko ja huoli, aiheuttavat tilanteen, jolloin haluaisi itsekin tehdä jotain konkreettista hoidon tukemiseksi. On myös tavallista, että kanssaihmiset suosittelevat mitä erilaisempia keinoja; vaihtoehtoisia hoitoja tai tukihoitoja. Lääkärit eivät yleensä sulje pois naisen itsensä tärkeinä pitämiä hoitomahdollisuuksia, ellei niistä ole suoranaista haittaa muulle hoidolle. Näistä on kuitenkin aina hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Vertaistuki

Syöpäpotilas hyötyy niin potilaille ja heidän perheilleen suunnatusta psykososiaalisesta tuesta (esim. keskusteluryhmistä), yksilöllisistä psykoterapioista, taideterapioista, sopeutumisvalmennuskursseista kuin myös eri syöpä- ja potilasjärjestöjen neuvontapalveluista ja tukihenkilötoiminnasta. Apu ja tukea voi myös saada erilaisista vertaistukiryhmistä, jossa voi käsitellä vaikeuksia toisten, saman sairauden kokeneiden kanssa. Vertaistukea voi saada myös työhön liittyviä ongelmissa. Tällaisissa tukiryhmissä voi saada vinkkejä osa-aikatyön tai muun sosiaalisen tuen löytämiseen sekä verkostoitumiseen mahdollisten työnantajien kanssa.

Lähteet ja lisätietoa
kaikkisyovasta.fi  –  hoito ja kuntoutus
Syopakuntoutus Suomessa.pdf
kaikkisyovasta.fi – elämä syövän kanssa syöpää sairastavan hyvinvointi
syopapotilaat.fi  –  syöpäpotilaan ravitsemusopas
syopajarjestot.fi  – kuntoutus
syopapotilaat.fi  –  kun mitään en jaksa
syopapotilaat.fi  –  selviytyjän matkaopas
syopapotilaat.fi  –  gynekologisen syöpäpotilaan opas
syopapotilaat.fi  –  opas syöpäpotilaan läheiselle
https://www.kela.fi/kuntoutus
https://www.mielenterveystalo.fi/

  • Huolehdi omasta jaksamisestasi ja mielesi hyvinvoinnista sekä syöpähoitojen aikana että niiden päätyttyä.
  • Sairastamispolun eri vaiheissa tunteet myllertävät ja voivat vaihdella toivosta epätoivoon.
  • Joskus on hyvä saada omaa aikaa ja tilaa ajatustensa selvittämiseen.
  • Pyydä ja hanki tietoa sairaudestasi.
  • Älä jää yksin. Vertaistukea ja muuta apua on tarjoilla.

© Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry - Gynekologiska Cancerpatienterna i Finland rf | Webmaster Svenna Martens