• Gysy sliderkuva

Kohdunrungon syöpä

eri syöpämuotojen värinauhat

Kohdunrungon syöpä on naisten kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa ja siihen ​sairastuu vuosittain noin 900 naista (Syöpärekisteri 2017). Se on tavallisin vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla.  Kohdunrunkosyöpä jaetaan kahteen eri tyyppiin. Yleisempään (85%) tyyppi I syöpään liittyy naishormonien ylimäärä ja hormonireseptoreiden esiintyminen syöpäkudoksessa, tehden syövästä hormoniherkän syövän.

Tyyppi II syöpiä ovat seröösit ja kirkassoluiset syövät sekä karsinosarkooma. Tyyppi I kohdunrunkosyövän ennuste on tyyppi II parempi. Uusimmassa riskiluokituksessa käytetään myös kasvaimen solutyyppiperusteista neliportaista riskiluokitusta.

Riskitekijät

Tärkeitä riskitekijöitä ovat ikä (yli 60 vuotta), ylipaino, synnyttämättömyys sekä myöhäinen menopaussi-ikä. Riskiä lisää myös HNPCC suolistosyöpiin liittyvä geenivirhe (Lynchin syndrooma), jolloin riski sairastua alkaa jo nuoremmalla iällä (alle 50 vuotta).

Kohdunrungon Syöpä

Oireet

Kohdunrungon syöpä on lähtöisin kohtuontelon limakalvolta. Limakalvo paksuuntuu ja aiheuttaa poikkeavaa veristä vuotoa tai vuotohäiriöitä usein jo varhaisvaiheessa.

Tutkimukset

Kudosnäyte kohtuontelosta ja emättimen kautta tehtävä ultraäänitutkimus ovat ensisijaisia tutkimuksia. Levinneisyystutkimuksena on kokovartalon tietokonetomografia tai tarvittaessa magneettitutkimus.

Riskitekijät: ikä yli 60 vuotta, ylipaino, synnyttämättömyys sekä myöhäinen menopaussi-ikä. HNPCC suolistosyöpiin liittyvä geenivirhe -> riski sairastua alle 50 vuotiaana.

Oireet: poikkeavaa veristä vuotoa tai vuotohäiriöitä usein varhaisvaiheessa.

Hoito: ensisijainen hoito on leikkaushoito. Täydentävien hoitojen tarve arvioidaan riskiluokkien perusteella. Voi olla solunsalpaajahoito ja/tai sädehoito.

Ennen leikkausta määritellään vaginaalisella ultraäänitutkimuksella tai magneettikuvauksella ja koko vartalon tietokonetomografialla syövän riskiluokka ja leikkauksen laajuuden tarve.

Kohdunrungon syövän hoitomuodot

Kohdunrungon syövän ensisijainen hoito on leikkaushoito.

​​​Leikkaushoito

​Leikkausta edeltävien tutkimusten perusteella kohdunrunkosyövät jaetaan matalaan, keskikorkeaan ja korkeaan leikkausta edeltävään riskiluokkaan. Näiden riskiluokkien perusteella arvioidaan imusolmukkeiden poiston tarpeellisuus.  Matalan riskin kohdunrunkosyövässä riittää kohdun, munasarjojen ja munatorvien poisto sekä vartijaimusolmukemääritys mutta korkean riskin syövässä on poistettava myös lantion ja para-aortaalialueen imusolmukkeet etäpesäkkeiden selvittämiseksi. Tyypin II seröösissä karsinoomassa on poistettava myös vatsapaita sen etäpesäkeriskin vuoksi.

Leikkausta täydentävät hoidot​

Leikkausta täydentävien hoitojen tarve arvioidaan leikkauksen jälkeisen riskiluokkien perusteella. Kyseeseen voi tulla leikkauksen jälkeinen solunsalpaajahoito ja / tai sädehoito. .​

Sytotaatit

Solunsalpaajahoidossa käytetään taksaania ja platinaa. Yleisin kombinaatiohoito on paklitakseli + karboplatiini kolmen viikon välein kuusi kertaa. Sivuvaikutuksena esiintyy usein hiustenlähtöä, pahoinvointia, ummetusta ja ääreishermostovaurioita, jotka aiheuttavat puutumista ja pistelyä jalkapohjiin ja kämmeniin.

Sädehoito

Sädehoito annetaan ensisijaisesti pikkulantion alueelle. Toisinaan emättimen paikallinen sädehoito voi riittää vähentämään paikallisen uusiutuman riskiä. Tällöin sädehoito annetaan emättimen pohjukkaan asettimen avulla esim. kolme kertaa viikon välein. Paikallisen sädehoidon sivuvaikutukset ovat hyvin vähäiset. Oireina voi esiintyä vuotoa emättimestä, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja ripulia.

Hormonihoito

Levinneessä taudissa harkitaan hormonihoidon aloittamista, jos kasvaimessa todetaan hormonireseptoreita. Ensisijainen lääke on keltarauhashormoni. Muita hormonihoitovaihtoehtoja ovat antiestrogeenit ja aromataasi-inhibiittorit.

Uusiutuneen syövän hoito

Kohdunrunkosyövän suurin uusiutumisriski on yleensä kahden ensimmäisen vuoden kuluessa sairauden toteamisesta. Tavallisin uusiutumispaikka on emättimen pohja. Myöhemmät uusiutumat ovat melko harvinaisia. Puolet uusiutumista on paikallisia ja neljännes etäpesäkkeitä.

© Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry - Gynekologiska Cancerpatienterna i Finland rf | Webmaster Svenna Martens