KUNTOUTUMINEN

Kuntoutussuunnitelma tulisi laatia jokaiselle potilaalle viimeistään hoitojen päättyessä, ja siinä tulisi huomioida potilaan yksilölliset tarpeet, odotukset ja voimavarat. Kuntoutus tukee myös potilaan työhön paluuta ja arjessa selviytymistä ja on näin ollen kustannustehokasta toimintaa.

Kuntoutumisen tärkein tekijä on oma motivaatio ja halu toipua sairaudesta ja parantaa omaa terveyttä ja hyvinvointia. Usein kuntoutumisessa on kyse oman toiminnan tai käyttäytymisen muutoksesta muuttuneessa elämäntilanteessa. Kuntoutumisen edistämiseksi ja tueksi on tarjolla useita erilaisia kuntoutuksen muotoja ja palveluja. Niiden tavoitteena on auttaa potilasta elämään ilman syöpää tai elämään kroonisen tai levinneen syövän kanssa.

Syöpäpotilaiden kuntoutus- ja sopeutumisvalmennustoimintaa maassamme järjestää Kansaneläkelaitos ja lisäksi Syöpäjärjestöt tarjoaa erilaista sopeutumisvalmennustoimintaa. Myös osa sairaanhoitopiireistä järjestää kuntoutustoimintaa.

Paluu työelämään

Syöpäpotilaan työhön palaaminen riippuu yksilöllisestä tilanteesta, mutta monilla on samoja haasteita, ongelmia ja etuja. Töihin palaaminen on monille syövän sairastaneelle ensisijainen asia. Pääasiallinen motiivi on omien ja perheen elinkustannusten kattaminen. Psykologiselta kannalta työ voi tarjota mahdollisuuden päästä takaisin yhteyteen ystävien ja työtoverien kanssa ja se on monille itsearvostuksen ja merkityksellisyyden antaja. Työ auttaa keskittymään johonkin muuhun kuin syöpään ja vahvistaa tunnetta entiseen elämään ja aiempaan elämäntyyliin palaamisesta.

Joskus syöpäpotilaat menettävät työpaikkansa hoidon aikana. Syöpäkokemus voi saada jotkut selviytyjät arvioimaan uudelleen odotuksensa elämältä ja määrittelemään uratavoitteensa uudelleen. Tämä voi saada heidät kyseenalaistamaan nykyisen työuransa jatkamisen. Jotkut selviytyjät taas eivät halua jatkaa tai pysty jatkamaan aiemmassa työympäristössään. Kaikissa näissä tilanteissa uuden työn etsiminen on joko tarpeellinen tai parempi ratkaisu.

Joissain tilanteissa työhön paluu syöpäsairauden jälkeen ei ole enää mahdollista. Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea paluuta työhön ja työssä pysymistä. Kyse on vapaaehtoisesta järjestelystä, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Osa-aikainen työ ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista. Osasairauspäivärahaa haetaan Kelasta. Jotta sitä saisi, pitää työntekijän työajan vähentyä 40–60 prosenttia aiemmasta. Yrittäjällä työmäärän tulee vähentyä vastaava määrä. Osasairauslomalle on jäätävä välittömästi täydeltä sairauslomalta, jonka on pitänyt kestää vähintään sairastumispäivä ja yhdeksän arkipäivää. Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sairauspäivärahasta. Siitä vähennetään muut saman työkyvyttömyyden perustella maksettavat ansionmenetyskorvaukset. Jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.

Eläkkeelle siirtymisestä kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Käytännön asioista voi tiedustella mm. sairaalan sosiaalityöntekijältä, Kelasta ja Eläketurvakeskuksesta. Työkyvyttömyyseläkettä voi saada 16–65-vuotias henkilö, joka ei sairauden tai vamman vuoksi voi käydä töissä. Työkyvyttömyyseläke korvaa pysyvän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä. Määräaikainen eläke on nimeltään kuntoutustuki. Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu henkilölle, joka sairaudestaan huolimatta pystyy vielä osa-aikaisesti jatkamaan työssään. Määräajaksi myönnettävää osatyökyvyttömyyseläkettä kutsutaan osakuntoutustueksi.
Eläkkeellä oleva voi hakea Kelalta hoitotukea silloin, kun hän tarvitsee apua, tukea tai valvontaa kotona asumisessa ja siellä tapahtuvassa hoidossa. Hoitotukea voi hakea, jos sairaus tai vamma on heikentänyt toimintakykyä vähintään vuoden ajan.

Fyysinen kuntoutuminen

Syöpä ja syöpähoidot aiheuttavat usein kehossamme muutoksia ja oireita, jotka vaikuttavat koettuun työ- ja toimintakykyyn. Ne saattavat myös häiritä tai estää arkielämän toimintaa. Syöpä vaikuttaa fyysisen terveyden lisäksi myös henkisen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja yleiseen elämänlaatuun. Syöpään sairastuminen, siitä toipuminen sekä syövän aiheuttamaan elämänmuutoksen sopeutuminen vievät aina aikaa ja voimavaroja. Joskus kuntoutuminen sairaudesta voi jatkua läpi elämän.

Syöpä sairautena aiheuttaa fyysisen hyvinvoinnin heikentymistä, uupumusta sekä väsymystä. Nämä ovat myös usein havaittuja syöpähoitojen sivu- ja haittavaikutuksia, jotka usein vähenevät hiljalleen hoitojen päätyttyä. Joskus syöpä tai syöpähoidot voivat jättää pysyviä fyysisiä haittoja ja oireita, jotka heikentävät työ- ja toimintakykyä, arjessa selviytymistä sekä elämänlaatua. Fyysisen hyvinvoinnin palautumista voit edistää itse pitämällä huolta omasta hyvinvoinnistasi sairauden kaikissa vaiheissa. Omalla motivaatiolla ja aktiivisuudella on tärkeä rooli sairaudesta toipumisessa.

Liikunta

Liikunta on sairastuneen hyvinvoinnin ja toipumisen kannalta erittäin tärkeää. Kuntoutuminen lähtee käyntiin sitä paremmin, mitä nopeammin sairastunut lähtee hoitojen jälkeen liikkeelle. Jo hoitojen aikana liikunta on turvallista ja edistää toipumistasi. Pyri liikkumaan päivittäin vointisi sallimissa rajoissa. Fyysinen aktiivisuus ja kevyt liikunta lisäävät lihasvoimaa ja antavat energiaa. Elimistöä ei kuitenkaan saa rasittaa liian raskaalla liikunnalla, koska sairaus ja hoidot kuormittavat elimistöä. Syöpähoitojen jälkeen liikkuminen kannattaa aloittaa esimerkiksi kevyillä kävelylenkeillä. Hyvää harjoitusta ovat myös useimmat kodin arkiaskareet, kauppareissut tai pyöräily. Liikunnan vaikutukset huomaa nopeasti. Mieliala alkaa kohentua, mikä johtuu siitä, että liikunta lisää endorfiinin eritystä aivoissa. Endorfiinilla taas on kipua lieventävä ja hyvänolon tunnetta lisäävä vaikutus. Ole malttavainen kuntosi kohentumisen suhteen. Jätä raskaat liikuntasuoritukset tekemättä ja yritä nauttia kevyen liikunnan tuomasta hyvästä olosta. Suorituskykysi paranee hiljalleen.

Ruokavalio

Syöpä vaikuttaa ruokavalioon ja ruokailutottumuksiin monin tavoin. Sairaus itsessään voi aiheuttaa laihtumista, ruokahaluttomuutta tai muita syömiseen liittyviä ongelmia. Leikkaushoito saattaa vaikuttaa ruoansulatuskanavan toimintaan. Sädehoito ja solunsalpaajahoito voivat aiheuttaa pahoinvointia, ripulia, ruokahaluttomuutta sekä maku- ja hajuaistin muuttumista.
Lisäksi sairauteen liittyvä mielialanvaihtelu tai masennus voi vaikuttaa ruokahaluun, jolloin syöminen usein vähenee ja paino laskee. Osa syöpäpotilaista syö liian vähän, ja ravinnon puute voi heikentää paranemista ja jaksamista. Jos hoidot aiheuttavat ruokahaluttomuutta, yritä syödä terveellistä ja monipuolista ravintoa päivittäin. Syöpään sairastuneen kannattaa huolehtia monipuolisesta ruokavaliosta ja riittävästä nesteen saannista. Vaikka ruokahalu on toisinaan huono, on tärkeää, että sairastunut saa riittävästi energiaa ja ravintoaineita päivittäisistä aterioista. Suosi kasviksia, vihanneksia, marjoja ja täysjyvävalmisteita. Pahoinvointia voi syömällä pieniä aterioita usein. Välipalaksi voi nauttia valmiita lisäravinteita, joista saa pienessä määrässä runsaasti ravintoaineita ja energiaa.

Osalle syöpäpotilaista saattaa hoidon aikana käydä päinvastoin: hormoni- tai kortisonilääkityksen aikana ruokahalu kasvaa ja paino nousee. Myös liikunnan vähentyessä paino voi nousta tavallista herkemmin. Hoitojen aikana ei laihduteta, mutta painonhallintaan voi kiinnittää huomiota säännöllisellä ateriarytmillä ja terveellisillä ruokavalinnoilla sekä lisäämällä liikuntaa voinnin mukaan.

Syöpä ja väsymys

Moni syöpään sairastuneista tuntee voimakasta väsymystä ja uupumusta, joka ei mene ohitse normaalilla levolla. Sairastuneen voi olla vaikea muistaa asioita ja keskittyä. Useat tavalliset päivärutiinit tuntuvat ylivoimaisilta. Sairauden ja hoitojen aikaisen väsymyksen syyt eivät ole täysin selvillä. Akuutti, lyhytaikainen väsymys kestää vain muutaman viikon, mutta krooninen väsymys vie voimat pitkäksi aikaa ja vaikuttaa koko elimistöön.  Väsymys on voinut olla myös oireena ennen sairauden toteamista.
Jossakin vaiheessa, varsinkin, jos hoitojakso tai hoitojaksot ovat pitkiä, ovat hoitoväsymys ja tilanteeseen kyllästymisen tunne yleisiä; väsymys hoidoissa käymisiin, hoitojen sivuvaikutuksiin, pahoinvointiin, loputtomaan uupumukseen ja voimattomuuteen ja siihen, että toive arjen tasaantumisesta tuntuu kaukaiselta ja saavuttamattomalta. Taustatekijöinä uupumiseen voivat olla myös lääkitys, anemia, painon lasku ja huono ruokahalu, aineenvaihdunnan muutokset, vähentynyt hormonitoiminta, unihäiriöt, liikunnan väheneminen, stressi, hengästyminen, kivut ja mahdollinen tulehdus sekä epävarmuus ja pelko.
Syöpään sairastuneen krooninen väsymys on oire, jonka jokainen kokee yksilöllisesti. Väsymyksen hoito riippuu väsymyksen syystä. Vaikka krooniseen väsymykseen ei ole yksittäistä lääketieteellistä hoitoa, siitä on syytä puhua hoitohenkilökunnan kanssa, sillä väsymysoireita voi tarvittaessa hoitaa lääkkeillä.
Uupumusta voi helpottaa myös itse. On hyvä tunnistaa omat voimavarat.  Lyhyetkin päiväunet riittävät ylläpitämään energiatasoa. Levätä voi useita kertoja päivässä mutta vain lyhyesti niin, että vuorokausirytmi säilyy normaalina. Katkeamaton yöuni on tärkeää. Jos unettomuus vaivaa, siitä kannattaa puhua lääkärin kanssa.