Terveiset pohjoismaisesta kohtusyövän konferenssista

Sain mahdollisuuden osallistua NSGO (Nordic Society of Gynaecological Oncology) vuosittaiseen tapaamiseen. Neljä potilasedustajaa NGPO:sta (Nordic Gynecological CancerPatient Organisation) kutsuttiin NSGO:n konferenssiin ensimmäistä kertaa.

NGPO on Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan muodostama verkosto, joka tekee  yhteistyötä gynekologisten syöpien yhdistyksien kesken pohjoismaissa. NGPO järjestää virtuaalisia kokouksia noin joka kolmas-neljäs kuukausi,  missä keskustellaan eri teemoista ja aiheista koskien gynekologisia syöpiä ja niiden haasteita potilaille Pohjoismaissa.

Kohtusyövän yleisyys ja riskitekijät

Konferessin teemana oli kohtusyöpä. Kohtusyöpä tai kohdunrungonsyöpä on yleisin gynekologinen syöpä länsimaissa. Suurin osa potilaista (80 %) diagnosoidaan varhaisessa vaiheessa ja viiden vuoden elossaoloaika alkuvaiheen eloonjäämisaste on 95 %. Jos naisella diagnosoidaan pitkälle edennyt kohtusyöpä tai jos sairaus on uusiutunut, viiden vuoden eloonjäämisaste on vatsaan rajoittuneissa tautitapauksissa 68 %, mutta vain 17 %, jos se
on levinnyt muihin elimiin.

Kohtusyöpä on maailman seitsemänneksi yleisin syöpä. Pohjoismaissa ja Itä-Euroopan maissa todetaan vuosittain noin 400 000 uutta tapausta. Kohtusyöpä yleistyy iäkkäiden naisten keskuudessa, mutta myös alle 50-vuotiailla. Yleisesti ottaen ilmaantuvuus lisääntyy korkean tulotason maissa, vaikkakin kuolleisuus vähenee. Jotkut näistä tapauksista johtuvat liikalihavuudesta. Yleisesti ottaen ylipainoisuus väestössä on lisääntynyt ja täten myös riski kohtusyöpään kasvanut. Liikalihavuus lisää myös diabetesta, joka on kohdun runko-osan syövän merkittävä riskitekijä.

Immunoterapian molekyyliperusta

Ensimmäinen puhuja oli Prof. DR. T. Van Gorp Belgiasta, joka luennoi aiheesta Immunoterapian molekyyliperusta. Kuka hyötyy ja kuka ei? Ennen hoitojen suunnitelu oli yksinkertaisempaa. Kemoterapiaa (karboplatiini + paklitaxeli) annettiin ensilinjan hoidossa samoin kuin uusiutuneissa taudeissa. Nyt lääkärit ovat päässeet niin pitkälle taudin tarkemmassa molekyyliluokituksessa ja tiedetään että ” one size doesn’t fit all”. Lääkärit ovat nyt alkaneet käyttää immunoterapiaa ja perustavat hoidon molekyylitason luokitukseen. Näin ollen tiedetäänkin ketkä hyötyvät immunoterapiasta ja ketkä eivät.

Molekulaarisessa luokituksessa MMRd / MIS-H muutoksen omaavat potilaat ovat immunerapian kohteita (MMRd tarkoittaa Mismatch Repair Deficiency ja MIS-H tarkoittavat microsatellite high) Ne muodostavat n. 30 % potilaista. Potilailla, joilla on MMRp = Mismatch Repair Proficient, immunoterapian teho on vähäinen.

Tutkimus, Keynote 775, voi olla vaihtoehto kohdunsyöpää sairastaville potilaille. Hoitoon käytetään pembrulitsimabia + lenvatinibia, joka myös voidaan käyttää taudin myöhemmissä uusiutumisissa. Jotkut potilaat kokevat hoidosta vakavia sivuvaikutuksia. Yksi sivuvaikutuksista oli fatigue (äärimmäinen väsymys).

Miten diagnosoida kohtusyöpä – molekyyliluokitus

Ultraääntä voidaan käyttää diagnoosiin. Vatsan MRI-tutkimusta käytetään diagnosointiin sairaaloissa. Jos riski on suuri, PET/CT on paras. MRI-tutkimusta suositellaan, jos rasvakudosta on paljon elinten ympärillä. Koneet pystyvät ennustamaan korkeaa riskiä tulevaisuudessa tekoälyn avulla.

Suurimmalle osalle kohtusyöpää sairastavista potilaista tehdään leikkaus, ja usein se riittää. On kuitenkin pieni ryhmä, joka diagnosoidaan pitkälle edenneessä vaiheessa ja tauti on toistaiseksi ollut erittäin vaikea parantaa. On suositeltavaa, että kaikissa kohtusyövän tapauksissa löydetään molekyyliluokitukset, varsinkin myöhäisvaiheen kasvaimissa. POLE-mutaatio-potilaiden adjuvanttihoito voidaan jättää pois niiltä potilailta joilla on matalan tai keskitason riskivaiheessa oleva kohtusyöpä.

Yhdysvalloissa yhä useammat naiset kuolevat kohtusyöpään. Luennoissa korostettiin että on kaikkien naisten molekyyliluokituksen merkitystä heidän sairautensa. Lääkärit ovat edenneet pitkälle tähän suuntaan Yhdysvalloissa: Naisille on myös tehtävä HRD-testi, jotta voidaan varmistaa, onko sairaus HRD-positiivinen vai HRD- negatiivinen, kuten tehdään munasarjasyöpäpotilailla. Myös histotyypin määritys on tutkittava patologin toimesta. Uusi biopsia on tehtävä taudin uusiutuessa, koska voi tapahtua muutoksia.

Kirurgia kohtusyövässä

Kuulimme luennon kirurgiasta ja imusolmukkeiden poistosta. Imusolmukkeiden poistossa ei ole vielä päästy sopuun siitä riittää vartijaimusolmukkeiden poisto perinteisen laajemman imusolmukkeiden poiston sijaan. Nykyään kohtusyöpää sairastavia potilaita leikataan enemmän robottikirurgialla. Yksi puhuja kertoi robottikirurgian käytöstä kohtusyövän leikkauksessa. Hänen mukaan pitää keskustella edelleen siitä, pitäisikö robottikirurgiaa käyttää kohtusyövän hoitoon, koska se on sairaus, joka on hyvin hoidettavissa.

Nettoeloonjäämisprosentti on 98,2 %. Avokirurgiaa ei käytetä nykyään. Tietokoneavusteinen laparoskopia voi olla yhtä hyvä kuin robottikirurgia. Munasarjasyöpä ja PARP-inhibiittori PARP-estäjistä kuultiin muutaman kerran. Sitä on nyt käytetty 10 vuotta munasarjasyöpäpotilaille, joilla on korkea-asteinen seroosi munasarjasyöpä ylläpitohoitona. PARP-inhibiittori hoidot aloitettiin olaparibilla vuonna 2012. Suhteellisen tuore tutkimus olaparibilla on SOLO1. Tähän otettiin vain potilaat, joilla on BRCA-mutaatio, ja olaparibihoito annettiin heti ensilinjan hoidon jälkeen.

Potilaille, joilla on BRCA-mutaatio, on suurin PARP-estäjähoidon hyöty. Seuraavaksi tulevat niin sanotut HRD-positiiviset potilaat. Yhdessä BRCA- mutatoituneet ja HRD-positiiviset potilaat muodostavat 50 % korkea asteisita serööseistä stövistä. HRD-negatiiviset potilaat eivät ole saaneet yhtä hyviä tuloksia. PAOLA1-tutkimuksessa, jossa olaparibia yhdistetään bevasitsumabiin, on saatu hyviä tuloksia HRDd ja BRCA-mut potilasryhmässä.

PARP-estäjän hoidon edellytyksenä on, että platinaa sisältävä hoito on toiminut potilaalle ennen PARP-inhibiittorihoitoa. Jos munasarjasyöpäpotilaat, joilla on uusiutunut tauti, ovat saaneet ylläpitohoitoa PARP-estäjää aikaisemmin, hoidon tehoa PARP-estäjillä uudelleen tutkitaan.

Uusia hoitomuotoja siis tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Se on hyvä uutinen gynekologisten syöpäpotilaiden kannalta.

Eva-Maria Strömsholm
Puheenjohtaja, NGPO (Nordic Gynecologic Cancerpatient Organisation)
Varapuheenjohtaja, Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry