syövänhoidon suositukset

Syöpäpotilaan eurooppalaiset syövänhoidon suositukset on julkaistu

Tiiu Lohtari

VTL, YTM
Vapaaehtoistoiminnasta ja vertaistuesta vastaava

Oletko jo kuullut eurooppalaisista syövänhoidon suosituksista?

European Cancer Organisation on julkaissut uudet eurooppalaiset syövänhoidon suositukset. Nämä syövänhoidon suositukset keskittyvät syöpäpotilaiden tiedottamiseen ja auttamiseen heidän syövän hoidon kaikissa vaiheissa. Suosituksissa esitetään 10 keskeistä oikeutta, siitä mitä potilaan tulisi odottaa terveydenhuoltojärjestelmältä parhaan mahdollisen syövänhoidon lopputuloksen saavuttamiseksi. Oikeudet ovat voimaannuttamisen väline ja resurssi, jolla yritetään varmistaa paras mahdollinen hoito Euroopan kansalaisille ja potilaille.

Seuraavassa käydään lyhyesti läpi, mitä suositukset tarkoittaisi syöpäpotilaan kannalta.

1. Yhdenvertainen saavutettavuus
Syöpäpotilaalla tulisi olla oikeus yhdenvertaiseen ja parhaaseen mahdolliseen syövän hoitoon. Tämä tarkoittaa, että syöpäpotilaalla olisi oikeus valita, missä häntä hoidetaan ja kenen kanssa, sekä oikeus saada tietoa siitä, missä parhaat tulokset saavutetaan. Syöpäpotilaalla tulisi aina olla oikeus toiseen lausuntoon diagnoosistaan ​​ja/tai syövän hoidosta ja myöhemmästä hoidosta.

2. Tieto
Syöpäpotilaalla tulisi olla oikeus saada luotettavaa, laadukasta ja kattavaa tietoa sairaudesta sen hoidoista ja hoidon seurauksista sekä hoitopaikasta. Potilaalle pitäisi kertoa, että hän voi esittää kysymyksiä taudin ja/tai sen hoidon diagnoosista, hoidosta ja seurauksista sekä saada tietoa ravinnosta, fyysisestä aktiivisuudesta, psykologisista näkökohdista jne. Sairaalan tulisi myös ohjata syöpäpotilas potilasjärjestöjen puoleen, jotka voivat tarjota korvaamatonta tietoa ja tukea monilla tasoilla.

3. Laatu, asiantuntijuus ja hoitotulokset
Syöpäpotilaalle olisi annettava oikeus saada tietoa hoidon laadusta, turvallisuudesta ja asiantuntemuksen tasosta sekä syöpätyypin hoitotuloksista paikassa, jossa häntä hoidetaan. Tämä on välttämätöntä, jotta potilas voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä hoidostaan ​​ja siitä, missä hoito suoritetaan. Potilaalla pitäisi olla myös oikeus tietää häntä hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten ja ryhmien asiantuntemuksesta ja kokemuksesta.

4. Erikoistunut moniammatillinen hoito
Syöpäpotilaalla tulisi olla oikeus saada hoitoa moniammatilliselta terveydenhuollon tiimiltä. Hoito tulisi järjestää siten, että varmistetaan paras mahdollinen hoito, mahdollisimman tehokkaasti ja oikea-aikaisesti mahdollisimman lähellä potilaan kotia. Ihannetapauksessa tämä tehtäisiin yhteistyössä syövän hoidon osaamisverkostojen kanssa.

5. Jaettu päätöksenteko
Syöpäpotilaalla tulisi olla oikeus osallistua päätöksentekoon hoitotiimin kanssa kaikissa hoitoa koskevissa asioissa. Potilaalla voi olla yksilölliset näkemykset siitä, mikä on tärkeää hänen elämässään diagnoosin tekohetkellä ja miten hän haluaa tehdä päätökset. Joku potilas saattaa haluta, että lääkäri tekee päätökset ja joku toinen potilas haluaa tehdä päätökset itse. Hyvässä nykyaikaisessa syöpäkäytännössä käytetään kuitenkin yhä enemmän yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa, jossa lääkäri suosittelee hoitoa, mutta ottaa huolellisen keskustelun jälkeen huomioon potilaan tilanteen ja näkemykset.

6. Tutkimus ja innovaatiot
Syöpäpotilaan tulisi saada tietoa hänelle soveltuvista käynnissä olevista kliinisistä tutkimuksista ja innovaatioista. Tutkimus ja innovaatiot ovat tukeneet syöpäpotilaiden selviytymistä viime vuosikymmeninä, ja syövästä selviytyminen on lisääntynyt yli 50 prosenttiin syöpäpotilaista monissa Euroopan maissa. Potilaalla tulisi olla oikeus osallistua (tai kieltäytyä osallistumasta) kliiniseen tutkimukseen asuinpaikasta riippumatta. Kliinisen ryhmän on myös varmistettava potilaalle, että päätös olla osallistumatta kliiniseen tutkimukseen tai vetäytyä tutkimuksesta ei vaikuta haitallisesti hänen hoitoonsa.

7. Elämänlaatu
Syöpäpotilaalla tulisi olla oikeus hoitoon, jossa otetaan huomioon asiat, joita hän itse pitää elämänlaadun kannalta tärkeinä. Potilaalle olisi kerrottava lääketieteellisistä ja ei-lääketieteellisistä näkökohdista hoidossa ja perhe-elämässä. Potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisten olisi hyvä työskennellä yhdessä elämänlaadun säilyttämiseksi. Tämä tarkoittaa keskittymistä paitsi potilaan selviytymiseen, fyysisiin oireisiin, testituloksiin, hoidon teknisiin näkökohtiin ja hoidon sivuvaikutuksiin, mutta myös vaikutusta päivittäiseen toimintaan ja hyvinvointiin, suhdeongelmiin, työhön liittyviin ongelmiin, taloudellisiin vaikeuksiin ja sosiaaliseen eristyneisyyteen. Potilaan elämänlaadun maksimointia voi pitää onnistuneen syöpähoidon tunnusmerkkinä. Potilaan ohjaaminen potilaiden edunvalvontaryhmiin tarjoaa lisätukea etenkin asioissa, joita potilas pitää erityisen haastavina.

8. Integroitu tuki ja palliatiivinen hoito
Syöpäpotilaalla tulisi olla oikeus tukeen ja palliatiiviseen hoitoon silloin kun sairauden hoito ja hyvinvointi sitä edellyttää. Suurin osa syöpäpotilaista tarvitsee tukihoitoa ja palliatiivista hoitoa hoidon tietyssä vaiheessa. Tämä koskee erityisesti potilasta, jonka syöpä ei ole parannettavissa, mutta sillä on myös merkitystä potilaalle, joka vaikeiden hoitojaksojen jälkeen saavuttaa pitkäaikaisen remission ja hyvän elämänlaadun. Potilaalla pitäisi olla oikeus olla saamatta erityistä syöpähoitoa, kuten leikkausta, sädehoitoa tai kemoterapiaa, sen sijaan potilas voisi valita tuki ja palliatiivisen hoidon oireiden lievittämiseksi, kun tilanne sitä vaatii. On näyttöä siitä, että tuen ja palliatiivisen hoidon ottaminen mukaan varhaisessa vaiheessa syöpäpotilaan hoitoon voi parantaa hänen elämänlaatuaan.

9. Selviytyminen ja kuntoutus
Syöpäpotilaalla tulisi olla oikeus kuntoutussuunnitelmaan, joka on selkeä, mahdollinen toteuttaa, ja jonka suunnittelussa hän on itse ollut mukana. Syövällä ja sen hoidolla voi olla huomattava ja pitkäaikainen vaikutus jokapäiväiseen elämään. Syövän hoidon jälkeen voi olla erilaisia ​​haasteita, kuten fyysiset ongelmat, huonompi elämänlaatu, psykologinen ahdistus, seksuaaliset ongelmat, sosiaalisten suhteiden ongelmat ja taloudelliset huolenaiheet. Jotkut seuraukset voivat ilmetä viisi tai kymmenen vuotta hoidon jälkeen (myöhäiset vaikutukset) ja niillä voi olla merkittävä vaikutus. Edellä mainittujen haasteiden takia, potilaalle tulisi olla tarjolla erilaisia kuntoutuksen tukihoitoja. Kuntoutusuunnitelma tulisi tarkistaa ja päivittää säännöllisesti, jotta se vastaisi olosuhteiden muutosta ja elämäntavoitteita.

10. Palaaminen normaaliin
Syöpäpotilaalla tulisi olla oikeus palata mahdollisimman pian normaaliin elämään, ilman syöpään liittyvää leimaamista tai syrjintää. Syövän sairastanut joutuu kuitenkin usein kohtaamaan haasteita, kun hän palaa takaisin normaaliin yhteiskuntaan. Tässä tilanteessa syövän sairastaneen on voitava saada asianmukaista tukea ja neuvoja, joka auttavat häntä sopeutumisprosessissa, ylläpitämään elämänlaatua, varmistamaan kykynsä ansaita elantonsa, aktiivisen ja tyydyttävän sosiaalisen elämän sekä osallistumisen yhteiskuntaan. Yhteiskunnan eri toimijoiden tulisi yhteistyössä osoittaa nämä tuet ja neuvot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sosiaalipalvelujen kautta saatavilla erilaisilla sopeutusjärjestelmillä voidaan tukea syöpäpotilaan paluuta normaaliin elämään. Tässä tilanteessa myös potilasjärjestön tuki voi on merkityksellistä ja tärkeää.

Syöpäpotilaan näkökulmasta suosituksiin on saatu hyviä ja tärkeitä oikeuksia. European Cancer Organisation on tehnyt erinomaista työtä eurooppalaisten syöpäpotilaiden syövänhoidon tiedottamisen ja auttamisen eteenpäin viemiseksi. Miltä sinusta vaikuttavat nämä 10 eurooppalaista syövänhoidon suositusta?

Voit lukea Eurooppalaisista syövänhoidon suosituksista tarkemmin täältä >>

Tiiu Lohtari