Pitkä odotus päättyy

Kesällä hyväksyttiin vihdoin uusi lainsäädäntö, jolla kauan yritetty sote-uudistus saadaan aikaiseksi. Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta ja näiden lisäksi palveluja järjestää Helsingin kaupunki ja tehtävänsä on myös HUSilla. Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialue järjestää sille lailla säädetyt tehtävät, joita ovat toiminnan alkaessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen.

Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut kaikille suomalaisille. Tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti perustasolla, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin, hillitä kustannusten kasvua ja parantaa turvallisuutta.

Uudistus muokkaa palvelujärjestelmää ennennäkemättömällä tavalla. Ensinnäkin joka alueella Suomessa alkaa ensin valtava hallinnollinen työ, kun luodaan uusi yhteinen organisaatio. Useiden eri organisaatioiden yhdistäminen vaatii paljon työtä, että se saadaan edes hallinnollisesti kasaan. Tavoitteita ei toki kuitenkaan saavuteta vielä sillä, vaan sitten täytyy lähteä kehittämään palveluita, sillä tavalla että saadaan jotain parempaa väestölle aikaiseksi.

Uudistus vaikuttaa myös yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa, mutta tarve yhteistyölle ei katoa. Uskon vahvasti siihen, että paras kokonaisuus väestölle saadaan aikaiseksi siten että valjastetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin parhaat ominaisuudet. Kaiken tämän uudistuksen tulee tapahtua kuitenkin siten, että samalla väestölle turvataan palvelut katkeamatta. Siksi tuleekin olemaan hyvin tärkeää, että kiinnitetään huomiota asiakas- ja potilasturvallisuuteen ja ennakoivaan muutosten riskienarviointiin uudistamisen keskellä.

Itse pidän tärkeimpänä, että pyritään todelliseen integraatioon. Jos onnistumme tarjoamaan ihmisille kokonaisvaltaisia palveluita, on se laadukkaampaa asiakkaille, mutta samalla toimijoiden kannalta tehokkaampaa. On selvää, että esimerkiksi pula työntekijöistä tulee haastamaan meitä tulevaisuudessa samalla kun palveluntarve kasvaa. Näihin haasteisiin vastaamiseksi on meillä nyt kuitenkin tämän uudistuksen kautta mahdollisuus lähteä hakemaan uudenlaisia tapoja toimia.

Tulevaisuuden haasteista voidaan yhdessä selvitä. Potilasjärjestönä Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat voi hyvin tukea suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Yhdistyksen tavoitteet edistää gynekologisten syöpäpotilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista elämänlaatua ja kuntoutumista ja välittää luotettavaa tietoa gynekologisista syövistä, niiden ehkäisystä ja varhaistoteamisesta sekä eri hoitovaihtoehdoista on tärkeää tukea väestölle.

Tarvitsemme siis uudistuksen valmistelussa paljon yhteistyötä ja ennakkoluulotonta intoa uudistua ja ennen kaikkea luottamusta siihen, että yhdessä pystytään vielä parempaan kuin ennen erikseen.

Marina Kinnunen

Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja