Syövän hoidon kustannukset Euroopassa

Hofmarcher T, Lindgren P, Wilking N, Jönsson B; The cost of cancer in Europe 2018; Eur J Cancer 129; 41-49, 2020

Kirjoittajat ovat tunnettuja ruotsalaisia terveystaloustieteen tutkijoita.

Syövänhoidon kustannuksissa on arvioitu suorat taudin hoitoon liittyvät kustannukset kuten leikkaus ja sairaalahoito sekä erikseen lääkehoidon kustannukset. Nämä ovat kaikkein luotettavimmin arvioitavissa. Lisäksi on pyritty arvioimaan niin sanotut epäsuorat kustannukset kuten menetetyt työvuodet työikäisillä sairastuneilla, jotka eivät enää palaa työelämään sekä kustannukset, jotka johtuvat sairauslomista. Kaikkein vaikeimmin on arvioitavissa ne kustannukset, jotka aiheutuvat omaisten tai tukihenkilöiden työpanoksesta sairastuneen hoidossa.

Viitevuosi on 2018 josta tuoreimmat tilastot ovat saatavissa. Vertailussa oli 27 Euroopan maata ja lisäksi Islanti, Norja, Sveitsi ja Englanti. Katsauksessa verrataan Euroopassa tapahtunutta muutosta kustannuksissa viiden vuoden jaksoina vuodesta 1995 lähtien.

Syövänhoidon kokonaiskustannukset Euroopassa vuonna 2018 olivat noin 103 biljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa 195 euroa henkilöä kohti. Maiden välillä vaihteluväli on 50 euroa/henkilö (Bulgaria, Romania) – 600 euroa/ henkilö (Sveitsi). Suomen vertailuluku on 210 euroa/henkilö – eli keskitasoa Euroopan maihin verrattuna. Huolimatta kustannusten euromäärästä, käytettiin syövän hoitoon noin 6.0 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista tasaisesti joka maassa. (Suomessa 4.0 %).

Lääkekustannukset olivat 32 biljoonaa euroa, joka tarkoittaa 61 euroa/henkilö. Maiden vaihteluväli oli 20 euroa/henkilö (Tsekki, Latvia, Puola, Romania)  – yli 90 euroa/henkilö (Itävalta, Saksa, Sveitsi). Suomen vertailuluku on 60€/henkilö.

Suorat syövänhoidon kustannukset ovat nousseet Euroopassa vuodesta 1995 (52 biljoonaa €) vuoteen 2018 (103 biljoonaa €) eli noin 10 biljoonaa euroa /5 vuotta. Lääkekustannukset ovat saatavissa vuodesta 2005 lähtien ja siinä nähdään tuo 10 biljoonan euron lisäys viisivuotisjaksoilla. Kustannusten jaottelussa nähdään, että kuolleisuus on vähentynyt eli välilliset kustannukset ovat vähentyneet, mutta toisaalta lääkekustannukset ovat lisääntyneet. Tämän selittää paljolti yksilöidyn lääkehoidon ja biologisten sekä niin sanottujen täsmälääkkeiden käyttöönotto.

Katsottiinpa syövänhoidon kustannuksia mistä näkökulmasta hyvänsä, niin me suomalaiset kyllä voimme olla varsin tyytyväisiä tänä päivänä saamaamme syövänhoitoon Suomessa.

Ulla Puistola, puheenjohtaja