HPV-rokotus on tehokkain tapa ehkäistä tiettyjä syöpiä
Taru Salovaara
puheenjohtaja
Eva-Maria Strömsholm
varapuheenjohtaja
HPV:n aiheuttamat syövät voidaan hävittää, mutta alakouluikäisten rokottaminen ei riitä.
Helsingin Sanomat uutisoi (16.11.), että joka viides yläkoulun aloittaneista ei ole saanut HPV-rokotusta, vaikka se on tehokkain tapa ehkäistä tiettyjä syöpiä. HPV-rokotteet ovat perusteellisimmin tutkittuja ja laajoissa tutkimuksissa turvalliseksi todettuja ihmisrokotteita.
Tyypillisesti HPV-rokotussarja aloitetaan alakoulussa 5.–6. luokalla. Vuonna 2013 syntyneistä tytöistä 82 prosenttia ja pojista 76 prosenttia on saanut vähintään yhden rokoteannoksen. Huolestuttavaa on, että toisen annoksen osalta rokotuskattavuus laskee merkittävästi, sillä saman ikäryhmän tytöistä vain 68 prosenttia ja pojista 60 prosenttia on saanut molemmat rokoteannokset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) haastattelemien kouluterveydenhoitajien mukaan yhtenä merkittävimpänä syynä rokottamattomuudelle ovat vanhempien puutteelliset tiedot rokotteen merkityksestä syöpien ehkäisyssä. Oikean tiedon jakaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen ja kunnan kesken. Erityisesti kouluilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten arjessa, eikä niiden merkitystä ja vastuuta voi ohittaa.
Hyvinvointialueittain rokotuskattavuus on korkeinta Varsinais-Suomessa ja matalinta Keski-Pohjanmaalla. Alueelliset ja jopa kuntien sisäiset, asuinaluekohtaiset erot ovat suuria. Esimerkiksi Pohjanmaan rannikkoseudulla rokotuskattavuus on matalimmillaan vain hieman yli 30 prosenttia.
Rokotuskattavuuden nostamisen lisäksi tärkeä tavoite on myös Suomen siirtyminen nykyisestä 2-valenttisesta rokotteesta 9-valenttiseen rokotteeseen, joka antaisi laajemman suojan eri HPV-tyyppejä vastaan ja suojaisi syövän lisäksi myös kondyloomilta.
Kohdunkaulansyöpä on yleisin ja tunnetuin HPV-peräinen syöpä. HPV aiheuttaa kuitenkin myös monia muita syöpiä sukupuoleen katsomatta. Lisäksi HPV:n aiheuttamat hyvänlaatuiset muutokset, kondyloomat, aiheuttavat vuosittain lähes 12 000 käyntiä terveydenhuollossa.
Osana kansallista syöpästrategiaa Suomi on sitoutunut 90 prosentin rokotuskattavuuteen alakoulunsa päättäneiden osalta. Jos lapsi ei ole saanut HPV-rokotuksia alakoulussa tai jos hänen rokotussarjansa on jäänyt kesken, rokotussarja voidaan aloittaa tai sitä voidaan täydentää vielä yläkoulussa tai toisella asteella. Suomi ei kuitenkaan saavuta EU:n HPV-eliminaatiotavoitetta vuoteen 2030 mennessä rokottamalla vain 10–18-vuotiaita.
Kaikissa Euroopan maissa, jotka ovat sitoutuneet HPV-eliminaatioon, rokotetta tarjotaan sukupuolineutraalisti vähintään 26 ikävuoteen, osassa myös 30 ikävuoteen asti. Tähän myös Suomen tulisi sitoutua. Tämä voitaisiin toteuttaa tarjoamalla niille nuorille aikuisille, jotka eivät syystä tai toisesta ole saaneet tai ottaneet rokotetta peruskoulussa tai toisella asteella, mahdollisuus saada HPV-rokote 25–30 ikävuoteen saakka. Rokotteen voisi käytännössä antaa esimerkiksi YTHS:ssä, varusmiespalveluksessa ja kohdunkaulan syövän ensimmäisessä seulonnassa.
Taru Salovaara
sairaanhoitaja, kohdunkaulansyöpäselviytyjä
puheenjohtaja
Eva-Maria Strömsholm
sairaanhoitaja, varapuheenjohtaja



