Gynekologisen syöpäpotilaan kuntoutus

Potilaalla on oikeus hyvään ja oikea-aikaiseen hoitoon. Ei ole helppoa olla potilas, jolla on ollut tai on gynekologinen syöpä. Diagnoosin ja hoitojen odottaminen voi olla valtavan stressaavaa. Gynekologiset syöpäpotilaat kärsivät lisäksi erilaisista hoitojen sivu- ja myöhäisvaikutuksista jopa vuosia hoitojen jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi lymfaturvotusta, erillaiset kivut ja limakalvojen kuivuminen. Monilla naisilla voi olla vaikeuksia saada lapsia.

Lähes jokainen gynekologinen syöpäpotilas tarvitsee jossain vaiheessa jonkinlaista kuntoutusta. Potilaalla sattaa ilmetä lymfaturvotusta, kun on poistettu paljon imusolmukkeita ja tähän olisi hyvä saada lymfaterapiaa. Lymfaturvotusta on melko yleinen ongelma gynekologisille syöpäpotilaille ja se voi haittaa jokapäiväistä elämää monella tavalla. Tässä tilanteessa tarvitaan erityisesti kuntoutusta, tietoa ja lymfaterapiaa, että potilas ei jäisi yksin näiden asioiden kanssa.

Potilaalle voi myös tulla kipuja, jäykkyyttä ja kankeutta leikkausten ja hoitojen jälkeen ja siihen tähän voisi auttaa fysioterapia. Fysioterapiaa auttaa kipuihin ja lihaksiin jotka ovat jumissa. Gynekologisille syöpäpotilaille tehdään usein isoja vatsan alueen leikkauksia. Nämä leikkaukset voivat tehdä hermovaurioita, mutta myös vatsalihakset ovat voineet erkaantua ja silloin tarvitaan fysioterapiaa, jotta lihasten liikkuvuus normalisoituu.

Lisäksi potilailla voi ilmetä raskaita ajatuksia ja mieliala voi olla matala. Tällöin psykologi tai kuraattori tai psykoterapeutti voisi auttaa. Moni potilas, jolla on ollut gynekologinen syöpä miettii esimerkiksi omaa minäkuvaa, seksuaalisuutta, lapsia /lapsettomuus, naisellisuutta ym. Keskusteluapu on myös hyvää kuntoutusta, eli nimenomaan kuntoutusta ajatuksiin ja mielelle.

Potilaat eivät aina tiedä, että heillä on oikeus olla osallisia omassa hoidossaan. Kuntoutussunnitelma on osa hoitopolkua ja potilailla on oikeus olla mukana tekemässä sitä yhdessä lääkärin ja hoitajan kanssa.
Joitakin vuosia sitten ruotsalainen Nätverket mot cancer -yhdistys teki tutkimuksen, jossa tuli ilmi, että vain 4% syöpäpotilaista tiesi kuntoutussuunnitelmastaan. Eli ainoastaan 4%!

Olisi todella hyvä, jos gynekologisen syöpäpotilaan kuntoutussuunnitelmaan panostettaisiin enemmän, niin että potilas ei jäisi yksin ongelmiensa kanssa. Kuntoutusta on hyvä aloittaa heti diagnoosin saatua, koska jo silloin potilaalla voi olla jonkinlaisia ongelmia. Hoitojen sivuvaikutukset myös yleensä pahenevat hoitojen aikana. Kuntoutussuunnitelmaa voisi jatkaa ja muokata aina tarvittaessa. Kuntoutus voi olla fyysistä, psyykkistä, toiminnallista ym.

Gynekologiselle syöpäpotilaalle voisi ehkä myös tehdä jonkinlaisen terveyskartoituksen. Terveyskartoitus olisi hyvä tehdä jo ennen kuin hoidot alkavat, hoitojen aikana sekä hoitojen loputtua. Näin ollen potilas, hoitaja ja lääkäri huomaisi nopeammin muutokset potilaan voinnissa. On olemassa monenlaisia erilaisia tapoja seurata potilaan vointia ja kartoittaa, missä potilaalla on ongelmia. Ongelmien eivät aina tarvitse olla fyysisiä ja terveyskartoituksessa tulisi ottaa huomioon myös muita ongelmakohtia potilaan koko elämäntilanteessa.
Myös gynekologinen syöpäpotilas tarvitsee paljon apu ja tukea monesta eri paikasta. Potilas ei aina itse tiedä mistä hän saa apua ja minkälaista apua hänellä on oikeus saada. Kuntoutussuunnitelmaa kuuluu potilaan oikeuksiin ja hän voi itse lääkärin kanssa ottaa sen puheeksi. Potilaalla on oikeus saada oma kuntoutussuunnitelma ja hänellä on oikeus siihen, että sitä päivitetään tarpeen mukaan.

Eva-Maria Strömsholm, Varapuheenjohtaja