EU:n toimet syövän torjunnassa

Sirpa Pietikäinen, advisory boardin jäsen

Euroopan parlamentin jäsen (MEP)

KTM

Tänään vietämme kansainvälistä syöpäpäivää. Jokavuotinen teemapäivä muistuttaa paitsi sairauden vaikutuksista meihin kaikkiin ja yhteiskuntaan, mutta myös siitä, että suurin osa syövistä on hoidettavissa, etenkin aikaisella diagnoosilla ja nopealla hoitoon pääsyllä.

Aikainen diagnoosi on tärkein

Syövän vastainen taistelu lähtee ennaltaehkäisystä ja ymmärryksestä. Meidän täytyy omaksua One planet, One health -ajattelu: ympäristö, jossa elämme, vaikuttaa elinympäristöömme ja terveyteemme. Ilmanlaatu, karsinogeeniset kemikaalit ja aineet työpaikalla ja kotona, sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat suoraan yhteydessä sairauksiimme.

Syöpätutkimuksen tukeminen ja rahoittaminen ovat äärimmäisen tärkeää. Lisäksi tutkimuksista saatua tietoa täytyy myös jakaa tehokkaasti. EU:n pitäisikin kehittää eurooppalainen syöpätietokanta, joka hyödyntää keinoälyä ja muuta uutta teknologiaa. Tarvitsemme myös eurooppalaisia osaamiskeskuksia ja niiden parempaa resursointia.

Tietomme eri syövistä lisääntyy jatkuvasti. Koko ajan kertyvä tieto sairauksista onkin ennakkoedellytys paitsi tautien yhä paremmalle ymmärtämiselle myös yksittäisten potilaiden hoidolle. Äärimmäisen tärkeää on mahdollisimman aikainen hoitoon pääsy – niin myös valtaosissa syöpätyypeistä, erityisesti kohdunkaulansyövässä.

Euroopassa tehdään vuosittain 3,5 miljoonaa syöpädiagnoosia. Hoitoon pääsyn kannalta aikainen ja oikea diagnosointi olennaista. Siksi kaikilla keskeisillä syöpätyypeillä, joissa seulonnoista on hyötyä, tulisi olla valtakunnalliset seulontaohjelmat. Esimerkiksi kohdunkaulansyövän kansalliset seulonnat tulisi aloittaa heti koko EU-alueella.

Syöpää sairastavien ja sairastaneiden oikeuksia täytyy vahvistaa. Potilaiden psykososiaalista tukea tulee kohdentaa: on usein hyvin tautikohtaista, millaista tukea potilas kaipaa. Sairastaneiden pitää saada tukea esimerkiksi osa-aikatyöhön ja työssä jaksamiseen sairaslomien ohella.

Syöpä ei tunne valtioiden rajoja – siksi tarvitaan myös EU-toimia

Vaikka koronaviruspandemia on dominoinut EU:n terveyskeskustelua viimeisen vuoden aikana, ei EU ole unohtanut syöpää, vaan sitoutunut syövän vastaiseen taisteluun monin tavoin.

EU:n uudessa syöväntorjuntasuunnitelmassa komissio ehdottaa toimia, jonka tarkoitus on paitsi tukea ja täydentää jäsenmaiden toimia myös yhdenmukaistaa niitä. Tarvitsemme vahvempaa EU:ta syövän torjunnassa, jotta kaikki eurooppalaiset saavat mahdollisimman hyvää ja ajanmukaista hoitoa.

Komission suunnitelma perustuu neljälle pilarille, jotka ovat ennaltaehkäisy, varhaisdiagnoosi, hoito ja jatkohoito. Sen tavoite on vähentää syövästä potilaille, heidän perheilleen ja terveydenhuoltojärjestelmille koituvaa taakkaa, eli käytännössä vähentää syöpätapausten määrää Euroopassa. Suunnitelmassa käsitellään myös syöpään liittyvää eriarvoisuutta jäsenvaltioiden välillä ja sisällä.

Euroopan parlamentissa perustettiin syksyllä 2020 syöväntorjuntaan keskittyvä erityisvaliokunta BECA. Sen tarkoitus on arvioida ja tehostaa toimia syöpäsairauden kaikissa vaiheissa ennaltaehkäisystä ja diagnosoinnista hoitoon ja syövästä selvinneen tukemiseen. Valiokunnan tavoite on myös varmistaa tiiviit yhteydet Horisontti Eurooppa -ohjelman syöpätutkimukseen. Osa BECA:n työtä on järjestää julkisia kuulemisia, joita kannattaa seurata.

Unionin uusi EU4Health-terveysohjelma linjaa, että Euroopan terveysunioniin kuuluu muun muassa syövän hoitoon investoiminen. Vaikka ohjelman ensimmäisinä vuosina ohjelma keskittyy koronasta elpymiseen ja pandemiavalmiuteen, sen yhtenä prioriteettialueena on myös syövän torjunta, joka määritellään kiireelliseksi terveyskysymykseksi.

Sirpa Pietikäinen

Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:n advisory boardin jäsen