DECIDER-projekti tutkii munasarjasyövän lääkeresistenssimekanismeja
Sampsa Hautaniemi
Munasarjasyöpä on tutkimuksellisesti erittäin haastava tauti. Haastavuus johtuu suurelta osalta siitä, että tyypillisesti munasarjasyöpä diagnosoidaan vaiheessa, jossa se on levinnyt vatsaonteloon. Niiden vuosien aikana, jolloin kasvaimet ovat kasvaneet huomaamatta, niihin on kertynyt erilaisia mutaatioita ja siten kasvaimissa voi olla genomisesti hyvinkin erilaisia syöpäpopulaatioita. Tämä tarkoittaa sitä, että todennäköisyys syöpäsoluille, joilla on vastustuskyky hoidossa käytetyille lääkkeille, kasvaa. Muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessamme laskimme matemaattisen mallin avulla, että munasarjasyöpäpotilaan kasvaimissa on keskimäärin jo viisi aktiivista resistenssimekanismia ennen diagnoosia.
Vaikka kasvaimien genomit saattavat poiketa toisistaan huomattavasti, ensilinjan hoito, joka perustuu leikkaukseen, platina-taksaanikemoterapiaan ja mahdollisesti ylläpitohoitoon, on erittäin tehokas. Valitettavan usein kasvaimet kuitenkin palaavat ja saattavat tulla vastuskykyisiksi. Se, että kemoterapia on alussa tehokas mutta teho heikentyy ajan kuluessa, tarkoittaa sitä, että hoidon aikana jäljelle jääneet syöpäsolut joko kehittävät tapoja vastustaa kemoterapiaa (nk. hankittu resistenssi) tai diagnoosihetkellä pienet, vastuskyvyn omaavat syöpäsolupopulaatiot saavat kasvuedun ja tulevat hallitseviksi
syöpäsolupopulaatiossa (nk. sisäinen resistenssi). Tällä hetkellä ei tiedetä, onko hankittu vai sisäinen resistenssi pääsyyllinen lääkeresistenssiin munasarjasyövässä, eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia. Meidän ja muiden ryhmien tutkimukset viittaavat siihen, että sisäinen resistenssi olisi isommassa roolissa mutta vahvaa tulosta ei ole julkaistu.
Tällä hetkellä keskeinen tavoite tutkimuksessamme on selvittää miten kasvaimet tulevat vastustuskykyisiksi lääkkeille, ja tämän tiedon avulla etsiä toimivia interventioita. Nykyaikaista syöpätutkimusta ei kyetä tekemään ilman tutkimukseen osallistuvia potilaita, vahvaa poikkitieteellistä osaamista (mm. patologia, gynekologinen onkologia, genetiikka, molekyylibiologia, bioinformatiikka, matematiikka) ja rahoitusta. DECIDER-projektin (Clinical Decision via Integrating Multiple Data Levels to Overcome Chemotherapy Resistance in High-Grade Serous Ovarian Cancer; https://www.deciderproject.eu/) tavoitteena on yhdistää nämä kolme syöpätutkimuksen elinehtoa ja löytää uutta tietoa munasarjasyövästä ja erityisesti sen resistenssimekanismeista. Rahoitus DECIDER-projektille tulee Euroopan Unionin Horizon 2020 ohjelmasta 2021-2026 ja projektiin kuuluu 14 partneria ympäri Eurooppaa. Projekti keskittyy tutkimaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueella hoidettavia munasarjasyöpäpotilaita, jotka ovat antaneet suostumuksen osallistua DECIDER-projektiin.
Tutkimuksessamme määrittelemme suostumuksen antaneiden potilaiden hoitojen yhteydessä otetuista kasvaimista, askiteksesta ja verinäytteistä genomien muutokset sekä geenien aktiivisuudet. Lisäksi tutkimme histopatologisia näytteitä ja radiologisia kuvia munasarjasyövän diagnostiikan parantamiseksi. Tärkeä osa tutkimustamme on myös potilasnäytteistä saatujen tulosten vahvistaminen solumalleissa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä arkistoiduissa munasarjasyöpänäytteissä. Vaikka DECIDER on tutkimusprojekti, siinä on myös nk. translationaalinen osa. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli löydämme tutkimuksessa hoitoon, diagnoosin tai syöpäalttiuteen mahdollisesti vaikuttavan molekyylitason muutoksen, raportoimme löydöksen hoitavalle lääkärille. Hoitoon vaikuttavien löydösten käyttäminen on säännelty laissa, mutta tulkintojen tekeminen ei aina ole helppoa. Siksi DECIDER-projektiin kuuluu laki- ja sääntelytutkimusta tekeviä Helsingin yliopiston juristeja, jotka tutkivat miten tutkimustuloksia voi käyttää potilaiden parhaaksi yksityisyyttä ja tietoturvallisuutta vaarantamatta.
Missä mennään? Olemme kehittäneet laskennallisia menetelmiä, joiden avulla pystymme saamaan syöpänäytteistä laadukasta havaintoaineistoja ja käsittelemään niitä tehokkaasti. Näiden menetelmien avulla olemme voineet tutkia diagnoosivaiheen kasvaimien genomeja tarkemmin kuin aiemmin. Tämä on tärkeä osa resistenssitutkimusta koska diagnoosihetken kasvaimien genomien tutkimus mahdollistaa esimerkiksi sisäisen tai hankitun resistenssin roolin selvittämisen. Tuoreessa tutkimuksessamme löysimme genomin muutoksien perusteella kolme luokkaa, joista yhdellä oli yhteys huonompaan lääkevasteeseen. Tällä hetkellä tuloksista kertova tieteellinen artikkeli on arvioinnissa ja olemme kääntäneet katseemme pääkysymykseemme, eli mitä kasvaimien genomille tapahtuu hoidon aikana ja kuinka se vaikuttaa
lääkeresistenssiin. Teemme töitä hartiavoimin ja oletamme, että saamme tästä tutkimussuunnasta päätulokset tehtyä vuoden 2024 alkupuoliskolla. Kaikki DECIDER-projektissa tuotetut tieteellisen julkaisut löytyvät DECIDER-project sivuiltamme (https://www.deciderproject.eu/publications/). Lämmin kiitos kaikille DECIDER-projektiin osallistuville, tutkimuksemme ei olisi mahdollista ilman teitä.
