EU:n syöpäohjelma tulee: olemmeko valmiita?

Vuonna 2020 Euroopan unionissa diagnosoitiin syöpä 2,7 miljoonalla ihmisellä ja syövästä on kehittymässä suurin kuolinsyy EU:ssa. Vuosittain 1,3 miljoonaa ihmistä kuolee syöpään Euroopassa. Mitä sitten voimme tehdä?

EU on laatinut syöväntorjuntasuunnitelma ja se on komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin marraskuussa 2020 esittelemän Euroopan terveysunionin keskeinen pilari. Syöväntorjuntasuunnitelman lähtökohtina ovat uudet teknologiat, tutkimus ja innovointi.

Eurooppalaisen Suomen järjestämässä Maailman syöpäivän webinaarissa 4.2. oli mukana europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sekä Euroopan laajuista perspektiiviä antamassa Anouk De Vroey, joka on lääkeyhtiö Johnson&Johnsonin lääkkeistä ja rokotuksista vastaavan osaston hallintojohtaja. Lisäksi paneelikeskustelussa olivat mukana kansanedustajat Riikka Pakarinen (kesk.), Matias Mäkynen (sd.) sekä Sari Saarkomaa (kok.). Webinaarissa käsiteltiin Europe`s Beating Cancer -suunnitelmaa ja sen jalkauttamista Suomeen.

Yhdessä kohti syövän ennaltaehkäisyä ja entistä parempaa hoitoa

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen puheenvuorossa tuli esille joitakin tärkeitä kohtia syövän torjunnassa. Kaikkien syöpien ennustetaan lisääntyvän 25% vuoteen 2035 mennessä, mikä on todella iso prosenttiluku ja hälyttävä tieto. On hienoa, että Euroopassa on nyt EU Beating Cancer Plan (BECA), joka sisältää monta hyvää tavoitetta ja toimenpidettä, joilla voimme ehkäistä syöpää, mutta myös siitä, miten voimme hoitaa syöpään sairastuneita potilaita.

EU tasolla pyritään minimoimaan syöpää aiheuttavat ympäristön riskitekijät, mutta jokainen voi itse myös muuttaa elintapojaan ja näin vähentää joidenkin syöpien riskiä. Suunnitelmassa korostetaan myös sitä, että syöpäseulontoihin tulee panostaa entistä enemmän, ja niiden parantamiseksi on EU:ssa kehitteillä tukiohjelma. Diagnosointia ja hoitoa pitää kehittää Euroopan tasolla ja myös jäsenmaiden sisällä.

Potilaalle tärkeintä on saada diagnoosi nopeasti ja varmistaa nopea hoitoon pääsy. Hoidon on myös oltava potilaskeskeistä. Kysymys kuuluu, miten korjataan epätasa-arvo, taataan yhdenvertainen saatavuus kaikille jaa miten parannetaan syöpädiagnostiikkaa?

Sirpa Pietikäinen omassa puheenvuorossaan otti myös esille rokotteet ja harvinaiset syövät, sekä korosti että myös syöpäkeskuksilla on tärkeä rooli. Potilasnäkökulmasta ehkä tärkein asia on, että syöpäpotilaan elämänlaatua pitää parantaa. Siihen kuuluu kuntoutus, syöpäseurannat, erilaiset tuet kuten esimerkiksi psykososiaalinen tuki, mutta myös taloudellinen tuki, ja perheiden mukaan ottaminen. Työelämään pääsy syövän jälkeen on myös yksi tärkeä teema.

Suomi edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa?

Uudet teknologiat ja innovaatiot ovat syövän torjunnassa myös keskeinen asia. Anouk De Vroey nosti esille asioita, joita Suomi tekee jo hyvin ja asioita, joita Suomi voisi vielä parantaa. Hän kertoi, että Suomella on parhaat käytännöt kohdunkaulan syöpää vastaan ja Suomella on myös kunnianhimoisin suunnitelma tulla savuttomaksi yhteiskunnaksi vuoteen 2030 mennessä.

Haasteena Suomessa on se, että meillä ei ole omaa kansallista strategiaa tai syöpäohjelmaa. Lisäksi potilailla on vähemmän mahdollisuuksia saada uusia syöpälääkkeitä ja uusia hoitoja ja tähän pitäisi panostaa. Jokaisen maan, myös Suomen, pitää jatkaa korkeatasoista syövänhoitoa. Hoidosta tai lääkkeiden saatavuudesta ei voi säästää. Suomi voisi De Vroeyin mukaan vielä parantaa ja kehittää syöpäseulontoja seuloakseen muitakin syöpiä ja investoida uusiin seulontamenetelmiin. Lisäksi hän mainitsi, että Suomen pitää parantaa lääkkeiden saatavuutta.

Paneelissa keskusteltiin suomalaisen syövänhoidon suurimmista haasteista ja etsittiin niille ratkaisua. Miten saamme Suomessa uudet kalliit lääkkeet nopeammin potilaille ja miten hoitokäytäntöjä parannetaan ja kehitetään niin, että ne olisivat koko maassa yhdenvertaiset ja samalla laadukkaat? Myös tutkimusrahoitus pitäisi saada kuntoon, sekä kehittää hoidon kokonaisuutta.

Panelistien mukaan EU rahoitusta pitäisi hyödyntää paremmin ja satsata syöpäkeskuksiin. Lisäksi he mainitsivat, että laaturekisterit pitäisi saada kuntoon ja jonot lyhyemmäksi. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi tarvitsee oman syöpästrategian, jota voi kehittää seuraavalla hallituskaudella. Mutta vaikka syöpästrategia olisi hyvä, tavoitteet pitää saada myös käytäntöön.

Yhteenvetona webinaarista voi sanoa että kaikki olivat samoilla linjoilla siitä, että Suomen pitää saada oma syöpästrategia ensi hallituskaudella. Lisäksi kuntoutus sekä psykososiaalinen tuki nousivat esille ja todettiin, että järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita. Nyt tarvitsemme vain konkreettisia toimia näiden kaikkien asioiden toteuttamiseksi.

Eva-Maria Strömsholm

Varapuheenjohtaja