Terveiset sosiaali- ja terveyspolitiikan päiviltä

SOSTE ry:n Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät järjestettiin hybriditilaisuutena 26.-27.10. Pääsin osallistumaan kaksipäiväiseen tapahtumaan etänä.

Tilaisuuden avasi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Puheenvuorossaan hän korosti megatrendien vaikutuksia sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ja muutosten ennakoinnin tärkeyttä. Megatrendeillä tässä yhteydessä viitataan väestörakenteeseen ja globalisaatioon, työn murrokseen ja teknologiseen kehitykseen sekä yksilöiden osallisuuteen. Jos aihe kiinnostaa enemmänkin, siitä voi lukea STM:n sivuilta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen

Kahden päivän aikana käsiteltiin monia tärkeitä teemoja; toimeentulotuen uudistusta, ilmastonmuutosta, digitalisaatiota, terveyden lukutaitoa ja sote-uudistusta. Itselleni opettavaisinta oli ilmastonmuutosta ja terveyttä käsittelevä teemakokonaisuus. Ilmastonmuutos vaikuttaa uskomattoman monella tapaa terveyteemme. Esimerkiksi lisääntyvät ilmansaasteet lisäävät ihmisten sairauksia, lisääntyvät sateet altistavat rakennukset kosteusvaurioille ja tätä kautta sisäilmaongelmille. Yksi konkreettinen syöpäpotilaidenkin elämään vaikuttava esimerkki on lääkkeiden saatavuus. Sään ääri-ilmiöiden ja luonnonkatastrofien lisääntyessä lääkekuljetukset voivat vaikeutua merkittävästi, ja koska Suomi on riippuvainen ulkomaisesta lääketuotannosta, se heikentää lääkkeiden saatavuutta Suomessa.

Erilaiset haasteet ja toimenpiteet sekä vastuutahot niiden ehkäisemiseksi on kirjattu Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmaan 2021-2031. Keskeistä sopeutumisessa on suojata herkkiä väestöryhmiä, kuten vaikeasti sairaita ja iäkkäitä ihmisiä.

Digitalisaatio – väistämätöntä vai valinta?

Usein digitalisaatiosta puhutaan väistämättömänä osana tulevaisuutta. Eräässä puheenvuorossa kuitenkin haastettiin tätä näkemystä ansiokkaasti. Pohjimmiltaan kyse on arvovalinnasta. Mitä teknologioita haluamme hyödyntää, miten ja missä laajuudessa? Mikä on se konkreettinen ongelma, minkä haluamme teknologian avulla ratkaista?

Osana digitalisaatiokeskustelua on aina muistettava, että parhaimmillaankin se palvelee vain osaa väestöstä. Koronapandemian myötä sähköinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Lääkärin sähköisiä vastaanottoja käytetään enemmän kuin hoitajien sähköisiä vastaanottoja. Yleisimmin niitä käytetään nuorten ikäryhmässä (20-54v-vuotiaat). Helsingissä sähköisen vastaanoton hyödyntäminen yleisintä. Tätä voi osaltaan selittää osaamisen taso ja palvelutarjonnan laajuus alueellisesti.

Terveyden lukutaito terveyden edistäjänä

Voidakseen hyvin ihmisen on tunnettava terveyden lähtökohdat. Syöpäyhdistyksen puheenvuorossa korostettiin terveyden lukutaidon merkitystä oman sairastumisriskin pienentämisessä. Lähes puolessa tapauksissa syövän aiheuttajaa ei pystytä nimeämään, mutta samaan aikaan tiedetään kuitenkin esimerkiksi elintapojen merkitys osana syöpien syntyä.

Jopa puolella aikuisista terveyden lukutaito on puutteellinen. Tämä on hälyttävää. Koulutus- ja varallisuus taso ovat myös vahvasti yhteydessä syövän ennusteeseen. Korkeasti koulutetut ja varakkaat hakeutuvat tutkimuksiin aiemmin ja sitä kautta paranevat todennäköisemmin. Vanhempien koulutustaso on myös yhteydessä heidän lastensa syövästä selviytymiseen, sillä korkeamman koulutustason omaavat tunnistavat seurantavaiheessa nopeammin merkit, joiden perusteella hakeutua tutkimuksiin.

Järjestöt osana sote-uudistusta

Sote-uudistuksen seurauksena sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Julkiset palvelut ovat keskiössä ja yksityinen ja kolmas sektori täydentävät niitä. Kyse ei kuitenkaan ole vain palvelu-uudistuksesta, vaan myös kuntauudistuksesta.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan toisena päivänä kahdeksan eduskuntapuolueen kansanedustajat keskustelivat sote-uudistuksesta aluevaalipaneelissa. Kaikki pitivät tärkeänä sitä, että järjestöt ja kolmas sektori laajemminkin pidetään mukana uudistuksessa. Se ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että näille toimijoille on olemassa tulevaisuudessa riittävä rahoitus. Järjestöissä on valtavasti osaamista ja ennen kaikkea ne täydentävät sosiaali- ja terveyspalveluita merkittävässä määrin osin ainutlaatuisillakin palveluillaan. Jotta tämä toiminta voi jatkua, on tulevien aluevaltuustojen päättäjien pidettävä huoli siitä, että vuoropuhelu järjestöjen kanssa on aktiivista läpi uudistuksen.

Taru Salovaara