Syöpään sairastuneen psykososiaalisen tuen tarve

Psykososiaalisen tuen tarpeet

Syövästä ja sen hoidoista seuraa erilaisia psykososiaalisia ongelmia ja tarpeita, joiden tukemiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Psykososiaalisella tuella pyritään edistämään ihmisen psyykkistä tai sosiaalista hyvinvointia ja auttamaan ihmistä säilyttämään hallinnan tunnetta, identiteetin vakautta ja keskeisiä sosiaalisia roolejaan muuttuvassa elämäntilanteessa. Toiveena on usein elämän pysyminen niin normaalina, kuin vain tilanteessa on mahdollista.

Syöpä muuttaa elämää

Arki, identiteetti, toimintakyky ja sosiaaliset suhteet kokevat muutoksia, joihin tulisi sopeutua itse sairauden lisäksi. Uudessa arjessa on haasteita, joita ei osaa ottaa huomioon. Oma käsitys itsestä voi muuttua, kun keho ja mieli kohtaavat muutoksia. Tunteet saattavat olla ristiriitaisia ja pelot hallitsevia. Koettuja tunteita voivat olla muun muassa viha, suru, toivottomuus, välinpitämättömyys, ahdistus ja stressi. Pelot ja huolet kohdistuvat hoitoihin, kipuihin, perheen kärsimykseen, kuolemaan ja syövän uusiutumiseen. Syöpä aiheuttaa epävarmuutta eloon jäämisestä ja pärjäämisestä. Yksinäisyyden tunnetta koetaan silloinkin, kun ympärillä on ihmisiä. On tavallista, että diagnoosin jälkeen herää kieltämisen tunteita, sillä sairauden hyväksyminen vie aikaa. Toisaalta mahdollisia ovat myös miellyttävinä koetut tunteet, kuten toivon tunne, usko paranemisesta, rohkeus ja kiitollisuus.

Ihmissuhteet kokevat muutoksia syöpään sairastumisen myötä. Voi olla huolta siitä, että läheisten tunteet ja käyttäytyminen muuttuvat sairastumisen jälkeen, tai että he eivät osaa suhtautua oikein. Syöpään sairastuneet kokevat halua tulla kohdelluksi samoin kuin ennen syöpädiagnoosia. Sosiaalisessa tuessa tapahtuu muutoksia sairauden eri vaiheissa ja ihmissuhteiden roolit muuttuvat. Syöpään sairastumisen myötä vanhat ystävät saattavat kadota ja ennestään tuntemattomista voi tulla uusia ystäviä. Osa ystävistä osaa tukea sairauden alussa, mutta yhteydenpito jää myöhemmässä vaiheessa. Toiset ottavat jo diagnoosin jälkeen etäisyyttä, koska eivät osaa kohdata.

Millaista tukea tarvitaan?

Tukea kaivataan perheeltä ja ystäviltä, työyhteisöltä, vertaisilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Myös erilaisten tukipalveluiden, kuten psykologin palveluiden, saatavuus on tärkeä osa psykososiaalista tukea. Läheisiltä kaivataan läsnäoloa, ymmärrystä ja empatiaa sekä konkreettista tukea arjessa, kuten apua erilaisissa kotitöissä ja hoitoon liittyvissä asioissa. Läheisiltä toivotaan myös rohkaisua ja apua positiivisena pysymiseen. Läheisten kanssa tärkeäksi koetaan avoin keskustelu ja apu sairauden käsittelyssä.

Vertaistuki on tärkeä sosiaalisen tuen muoto. Vertaistuen merkittävyys perustuu sille, että saman kokeneet ymmärtävät paremmin, mitä ihminen käy läpi ja vertaisen näkökulmia ja kokemuksia voi hyödyntää omassa tilanteessaan. Työyhteisöön yhteyden pitäminen on monille tärkeä keino pysyä kiinni normaalissa elämässä. Toivottavaa on, että työpaikalla voi keskustella avoimesti ja että toimintakyvyn muutokset otetaan siellä huomioon.

Hyvä yhteys terveydenhuollon ammattilaisten kanssa on tärkeä, sillä he ovat niitä, jotka ovat paikalla läpi vaikean diagnoosin ja hoitojen. Tärkeää on saada keskustella avoimesti sairaudesta, mutta myös muista asioista. Tarpeena on saada tietoa sairaudesta ja sen aiheuttamista muutoksista sekä hoidoista ja niiden sivuvaikutuksista. Halutaan myös tietoa selviytymiskeinoista ja elämänlaadun parantamisen mahdollisuuksista. Syöpää sairastavat toivovat, että kohdatessaan terveydenhuollon ammattilaisia he kokisivat ymmärrystä, empatiaa ja positiivista asennetta. Kokemus saman ammattilaisen näkemisestä läpi hoitojen lisää luottamusta ja mahdollistaa suhteen kehittymisen. On tärkeää, että hoitopäätöksiin saa osallistua voimavarojen mukaan. Toisaalta sairastunut voi tuntea itsensä liian sairaaksi tai uupuneeksi tehdäkseen päätöksiä, jolloin siihen tarvitsee enemmän tukea.

On hyvä tiedostaa, millaisia muutoksia sairastuminen voi elämään aiheuttaa, jotta niitä on helpompi käsitellä. On myös tärkeää tunnistaa psykososiaalisen tuen tarpeiden monipuolisuus ja niiden yksilöllisyys. Syövän hoidossa ei ole pelkästään kyse fyysisen sairauden ja oireiden hoidosta, vaan hoidossa ja sen suunnittelussa on huomioitava ihminen kokonaisuutena ja tuettava myös psykososiaalisesti.

Jos kiinnostuit aiheesta, voit lukea lisää opinnäytetyöstä Syöpäsairaiden asiakkaiden psykososiaalisen tuen tarpeet.

Sofia Ämmälä

Sairaanhoitajaopiskelija