Kohdunkaulan syövän seulonta nyt ja tulevaisuudessa

Kohdunkaulan syöpää on seulottu Suomessa ensimmäisten maiden joukossa jo 1960-luvulta lähtien. Seulonta on ollut erittäin vaikuttavaa, sillä kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on laskenut Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että seulonnan avulla on saatu Suomessa estettyä jopa yli 80 prosenttia kohdunkaulan syövistä ja syöpien aiheuttamista kuolemista. Tämä tarkoittaa, että seulonnan ansiosta vältetään vuosittain noin 250 syöpäkuolemaa ja toistatuhatta syöpätapausta.

Tällä hetkellä kohdunkaulan syövän seulontaan kutsutaan 30–60-vuotiaat naiset joka viides vuosi. Osa kunnista on laajentanut kohdejoukkoa kutsumalla myös 25-vuotiaita ja/tai 65-vuotiaita naisia seulontoihin. Marinin hallitus on esittänyt, että 65-vuotiaiden seulonta laajentuisi valtakunnalliseksi ensi vuoden alusta lähtien.

Valtakunnallisten tilastojen mukaan noin 70 prosenttia kaikista seulontoihin kutsutuista osallistuu seulontaan. Nuoremmat ikäryhmät osallistuvat kuitenkin seulontoihin muita harvemmin ¬– esimerkiksi 25- ja 30-vuotiaista vain kuusi kymmenestä osallistuu seulontoihin.

HPV-testaus yleistyy perinteisen papa-kokeen rinnalla

Perinteisesti kohdunkaulan syöpää on seulottu papa-kokeella. Siinä otetaan gynekologinen irtosolunäyte, josta etsitään syöpään tai sen esiasteisiin viittaavia solumuutoksia. Menetelmä on ollut käytössä jo 1940-luvulta lähtien, vaikka toki teknologinen kehitys on aikain saatossa lisännyt sen tarkkuutta ja helpottanut analyysin tekoa.

Papa-kokeiden rinnalla on viime vuosina alettu käyttää kohdunkaulan syövän taustalla olevan HPV-infektion tunnistavaa testiä. HPV-testin avulla solumuutokset voidaan löytää papa-koetta aiemmassa vaiheessa ja herkemmin. Positiivisen HPV-testin jälkeen sama testinäyte analysoidaan Suomessa papa-kokeen tavoin, jotta mahdolliset solumuutokset voidaan saada selville. Vakavat tai toistuvat lievemmät solumuutokset tutkitaan tarkemmin kolposkopiassa eli kohdunsuun tähystyksessä. HPV-testaus mahdollistaa tarpeen mukaan myös seulontaohjelman toiminnan muuttamisen, jotta syöpää ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti, mutta samalla vältetään liiallista testaamista. Norjassa esimerkiksi merkittävimpien syöpiä aiheuttavien HPV16- ja HPV18-virustyyppiä sisältäneiden näytteiden antajat saavat suoraan lähetteen kolposkopiaan.

Vuonna 2018 HPV-testien osuus kaikista seulontatesteistä oli 18 prosenttia ja niiden osuus kasvaa nopeasti. HPV-testiin perustuvan seulonnan haasteena on, että useimmat HPV-infektiot paranevat itsestään muutamassa vuodessa, eivätkä tarvitse hoitoa. Vain kymmenisen prosenttia HPV-infektioista etenee kohdunkaulan syövän esiasteeksi. HPV-testiin perustuvan seulonnan avulla löydetään siis paljon tapauksia, jotka paranevat itsestään, mutta jotka vaativat silti seurantaa.

Pidemmällä aikavälillä HPV-testin käyttöönottoa paljon merkittävämpi muutos tulee olemaan vuonna 2013 alkaneella HPV-rokotusohjelmalla, joka laajeni viime syksystä lähtien koskemaan 10–12-vuotiaiden tyttöjen lisäksi myös saman ikäryhmän poikia. Molempien sukupuolten rokottaminen vähentää HPV-infektioiden leviämistä ja auttaa torjumaan kohdunkaulan syövän lisäksi muitakin HPV:n aiheuttamia syöpiä, kuten peniksen ja peräaukon syöpiä. Maailmanlaajuisesti noin viisi prosenttia kaikista syövistä on HPV:n aiheuttamia, joten rokotuksilla on suuri vaikutus syöpätaakkaan.

HPV-rokotteen vaikutukset seulontaan

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että HPV-rokote ehkäisee tehokkaasti sekä kohdunkaulan syöpää että sen esiasteita. Seulontaa ei kannata rokotetuilla jatkaa entiseen tapaan, sillä heidän syöpäriskinsä laskee niin paljon, että seulontaväliä voidaan turvallisesti pidentää. Ohjelmaan ei kuitenkaan ole vielä vuosikausiin tulossa muutoksia, sillä ensin on seurattava tarkasti muualla kertyvää tutkimustietoa. Muissa Pohjoismaissa rokotusohjelma on alkanut muutamaa vuotta Suomea aiemmin ja seulontaohjelmaan kutsutaan jo nuorempana, kuten Tanskassa ja Ruotsissa jo 23-vuotiaana. Tietoja seulonnan tuloksista rokotetuilla saadaan siis näistä maista useita vuosia Suomea aiemmin. Pelkästään ulkomaiseen tietoon ei kuitenkaan pidä turvautua, vaan ennen seulontaohjelman muutoksia tarvitaan lisää tutkimusta myös suomalaisen väestön osalta.

Seulontaiässä jo olevien naisten osalta rokotusohjelma ei kuitenkaan aiheuta muutoksia, vaan jatkossakin säännöllistä seulontaa tarvitaan entiseen tapaan. Kannattaa siis ehdottomasti käydä seulonnassa, kun kutsu tipahtaa postiluukusta.

Veli-Matti Partanen

Väitöskirjatutkija