HPV-tietoisuuden ja koulutuksen lisääminen
Tiiu Lohtari
Vapaaehtoistoiminnasta vastaava
HPV (human papilloma virus) eli papilloomavirus aiheuttaa mm. suun, kielen, nielurisojen ja kurkunpään sekä peräaukon, peniksen, ulkosynnyttimien, emättimen ja kohdunkaulan syöpää.
European Cancer Organization HPV Network on syksyllä 2020 laatinut suunnitelman, A Four Step Action Plan to Eliminate HPV Cancers in Europe, HPV-peräisten syöpien ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Suunnitelma sisältää neljää keskeistä toimenpidettä.
Nämä toimenpiteet ovat:
• HPV:n ehkäisy sukupuolineutraalien rokotusohjelmien kautta
• Varhainen toteaminen HPV-testauksen avulla
• Tietoisuuden ja koulutuksen lisääminen HPV:stä
• HPV:n aiheuttaman syövän hoidon kehittäminen
Tähän julkaisuun on koottu suunnitelma kolmanteen toimenpiteeseen liittyvät keskeisimmät asiat.
Lisätään HPV-tietoisuutta ja koulutetaan ammattilaisia
WHO on määritellyt rokotevastaisuuden yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhasta. Tietoisuuden puute papilloomavirustulehduksesta (HPV), sen aiheuttamista sairauksista ja rokotusten merkityksestä, vaarantaa ponnisteluja HPV:n aiheuttamien sairauksien poistamiseksi. Rokotusturvallisuudesta yleisesti ja erityisesti HPV-rokotuksista kertovat väärennetyt uutiset välitetään usein valtavirran tiedotusvälineissä ja vahvistetaan sosiaalisessa mediassa.
Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että vain 73 % Pohjois-Euroopan ihmisistä uskoo rokotteiden olevan yleisessä mielessä turvallisia. Länsi-Euroopassa tämä luku on vielä pienempi, 59 % ja Itä-Euroopassa se on 40 %. HPV-rokotetta epäröivien tärkeimmät syyt kaikkialla Euroopassa liittyvät erityisesti riittämättömiin ja puutteellisiin tietoihin HPV-rokotuksista, väärään tietoon rokotteen mahdollisista sivuvaikutuksista, luottamukseen liittyen terveysviranomaisiin, lääkäreihin ja uusiin rokotteisiin liittyviin kysymyksiin ja käsitykseen rokotteen alhaisesta tehokkuudesta. Maiden välillä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi Italiassa ollaan enemmän huolissaan rokotteen vaikutuksista kielteisesti nuorten naisten seksuaaliseen toimintaan.
Monilla ihmisillä ei tällä hetkellä ole perustietoa HPV:stä ja siihen liittyvistä riskeistä. Eräässä tutkimuksessa miehistä ja naisista Iso-Britanniassa, jossa tyttöjen HPV-rokotukset alkoivat vuonna 2008 ja järjestelmälliset kohdunkaulan syövän seulonta vuonna 1988, havaittiin, että hieman yli kolmasosa (37 %) oli edes kuullut HPV:stä. Näistä 70 % oli tietoisia siitä, että HPV voi tarttua sukupuolen aikana, ja noin 40 % myönsi, että HPV voi aiheuttaa suun ja nielun syöpää, mutta vain kaksi kolmasosaa (64 %) tiesi ennalta ehkäisevän rokotteen olemassaolon. Noin 17 000 eurooppalaisen tutkimuksessa 10 maassa todettiin, että neljännes (24 %) ihmisistä uskoi HPV olevan ”melko harvinainen” tai ”erittäin harvinainen” ja että yli kaksi kolmasosaa (70 %) ei tiennyt, että HPV voisi aiheuttaa syöpää. On myös todisteita siitä, että joidenkin naisten pääsy seulontoihin estetään peläten, että se on syöpätesti eikä ensisijaisesti keino syöpää ehkäistä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan HPV:tä, rokotuksia, kohdunkaulan syöpää ja seulontaa koskevat tiedot vaihtelevat tyypin ja laadun suhteen suuresti 46 Euroopan maassa. 37 maassa tietoja tarjotaan hallituksen verkkosivuston kautta, ja vain 19 maassa tietojen laadun arvioitiin olevan erinomainen tai hyvä kaikilla edellä mainitulla neljällä osa-alueella. Kymmenessä maassa tietojen laatua pidettiin riittämättömänä kaikilla neljällä osa-alueella, mikä viittaa siihen, että parantamisen varaa on huomattavasti.
Ei ole vielä mahdollista olla varma COVID-19:n vaikutuksesta rokotteen luottamukseen ja omaksumiseen. On mahdollista, että pandemia lisää yleistä ymmärrystä viruksista yleensä ja rokotteiden mahdollisesta roolista tautien ehkäisyssä sekä lisää uskoa ja kunnioitusta tieteeseen ja tutkijoihin. Pandemia on varmasti ollut voimakas muistutus vakavan taudin vaikutuksista rokotteen ja tehokkaan hoidon puuttuessa.
Jos turvallinen COVID-19-rokote kehitetään ja toimitetaan miljoonille ihmisille maailmanlaajuisesti, tällä voi olla positiivinen vaikutus rokotteiden luottamukseen yleensä. Mutta on myös ilmeistä, että COVID-19 on elvyttänyt rokotusten vastaista liikettä ja herättänyt monien ilmeisen järjettömien salaliittoteorioiden lisääntymisen. Rokotteen skeptisyys voi myös käyttää polttoaineena, mikäli osallistujia COVID-19 rokotuskokeet kärsivät vakavia sivuvaikutuksia, jos rokote (tai rokotteiden), jotka lopulta käyttöön osoittautua vähemmän tehokas kuin toivottiin, tai jos hallitusten suositella niitä ole uskottava kansalaisilleen pandemian yleisen hallinnan vuoksi.
On selvää tarvetta lisätä julkista tietoa HPV:hen liittyvistä terveysriskeistä, lisätä tietoisuutta HPV:stä yleensä, mukaan lukien HPV-seulonnan tärkeydestä ja rokotusten turvallisuudesta. Irlannissa HPV-rokotusten käytön jyrkkä lasku kääntyi onnistuneesti osittain levittämällä potilaan puolestapuhujien tunteita. Tällaiset tarinat voivat olla vaikuttavampia kuin tiedepohjainen viestintä. Julkkiksilla voi olla myös oma roolinsa.
Viestit tulisi räätälöidä tietyille väestöalaryhmille sukupuolen, seksuaalisuuden, iän, rodun ja muun identiteetin mukaan. Toimenpiteitä on toteutettava jatkuvasti, mutta vuosittainen maaliskuussa järjestettävä HPV-tietoisuuspäivä (International Papilloma Virus Society), huhtikuussa järjestettävä Euroopan rokotustietoisuusviikko ja tammikuussa järjestetty Euroopan kohdunkaulan syövän ehkäisyviikko tarjoavat erityisiä mahdollisuuksia, samoin kuin kohdunkaulan syövän eri aikoina yksittäisissä maissa järjestetyt tietoisuusviikot.
Myös terveydenhuollon ammattilaisten koulutus, erityisesti perusterveydenhuollossa, on ratkaisevan tärkeää. Johdonmukainen, hyvin viestitty tieto ja neuvo potilaille yleislääkäreiltä, sairaanhoitajilta, apteekeilta ja hammaslääkäreiltä voi vaikuttaa merkittävästi yksilöiden päätöksiin rokotuksista ja seulonnasta. Useiden maiden terveydenhuollon työntekijöiden keskuudessa on epäilyksiä rokoteturvallisuudesta yleensä ja erityisesti HPV-rokotusten ja seulonnan tarpeesta.
Suositukset HPV:n julkisesta ja ammatillisesta tietoisuudesta
Vuoteen 2025 mennessä kaikkien Euroopan maiden syöväsuunnitelmien tulisi sisältää toimia, joilla lisätään kansalaisten, potilaiden ja julkisen terveydenhuollon ammattilaisten ymmärrystä ja tietoisuutta HPV:stä. Tähän tietoisuuteen tulisi sisältyä erilaisia siihen liittyviä syöpiä ja sairauksia, niiden oireita ja ennaltaehkäisymuotoja. Tämän viestintätyön tulisi kehittää yleisölle, potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille potentiaalia ja tarvetta HPV:n eliminointiin, strategioita tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja kansalaisten, potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten roolia. Tämän jälkeen on seurattava ja raportoitava kansalaisten, potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta HPV:stä.
Näiden valistustoimien tulisi kattaa hammaslääketieteellinen henkilöstö, koulujärjestelmä, apteekkarit ja sairaanhoitajat sekä perusterveydenhuollon lääkärit.
Vuoteen 2021 mennessä syöpäyhdistysten, potilas- ja terveydenhuollon yhdistysten ja muiden sidosryhmien olisi julkaistava keskeinen luettelo konsensussuosituksista, joita Euroopan jäsenvaltiot toteuttavat väärennettyjen uutisten aiheuttamien HPV-rokotusten käyttöön kohdistuvien vaikutusten torjumiseksi.
Vuoteen 2021 mennessä kaikkien merkittävien Euroopassa toimivien sosiaalisen median alustojen olisi pitänyt kehittää ja toteuttaa tehokkaita strategioita, jotka perustuvat jo toteutettuihin toimenpiteisiin rokotteiden väärennettyjen uutisten huomattavan vähentämiseksi edelleen.
Vuoden 2022 loppuun mennessä kaikkien eurooppalaisten kansallisten syöpäsuunnitelmien olisi sisällytettävä toimia väärennettyjen uutisten ehkäisevien vaikutusten torjumiseksi HPV-rokotusasteisiin osana laajempaa kampanjaa, jolla vähennetään väärennettyjen uutisten kielteisiä vaikutuksia kaikkiin rokotusohjelmiin.