Maailman syöpäpäivä 4.2. Yhdessä syöpää vastaan
Tomi Mäkelä
Kansallisen syöpäkeskuksen johtaja
Vieraskynä-blogi
Helmikuun 4. päivänä vietetään Maailman syöpäpäivää, joka on Kansainvälisen syöpäunionin (UICC) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) tunnustama teemapäivä. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta syövästä sekä edistää syövän ehkäisyä ja hoitoa maailmanlaajuisesti.
Suomen tilanne: Kansallinen syöpästrategia on viimein tulossa
Suomella ei ole toistaiseksi ollut kansallista syöpästrategiaa, vaikka tarve sille on ollut jo pitkään ilmeinen. Syöpäpotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja tehokas hoito edellyttää yhä yksilöllisempää diagnostiikkaa ja hoitoa. Viime vuonna Maailman syöpäpäivän tilaisuudessa keskusteltiin EU:n Syöpämission ja syöväntorjuntasuunnitelman kansallisesta toimeenpanosta ja kansallisen syöpästrategian välttämättömyydestä. Tänä vuonna voimme olla iloisia siitä, että strategian laatiminen alkoi viime vuonna ja on parhaillaan täydessä vauhdissa.
Strategian luominen käynnistyi eduskunnan myötävaikutuksella sosiaali- ja terveysministeriön tehtyä keväällä 2024 sopimuksen Kansallisen syöpäkeskuksen FICANin kanssa strategian laatimisesta. Strategian on tarkoitus valmistua toukokuussa 2025, ja se kattaa koko syöpään liittyvän polun: ehkäisyn, seulonnat, diagnostiikan, hoidot, kuntoutumisen tuen, psykososiaalisen tuen, palliatiivisen ja saattohoidon sekä syöpätutkimuksen. Tavoitteena on parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta ja elämänlaatua ja vähentää syöpäkuolemia.
Strategian päätavoitteet
Kansallisen syöpästrategian laatimista ohjaa viisi päätavoitetta, joita työstetään yhdeksässä eri työryhmässä. Tavoitteet ovat:
- Vahvistetaan osallisuutta ja kehitetään ihmislähtöisiä palveluita
- Vähennetään syöpätaakkaa ehkäisyn ja varhaisen toteamisen avulla
- Varmistetaan yhdenvertainen ja vaikuttava syövänhoito
- Pysytään aallonharjalla muuttuvassa toimintaympäristössä
- Luodaan kansalliset toimintamallit syöpästrategian toteuttamiseksi
Työryhmät ovat työskennelleet tiiviisti viime syksyn ja vuodenvaihteen ajan, ja ne ovat muodostaneet osatavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Syöpäalan toimijat ovat laajasti yhtä mieltä siitä, että kansallinen syöpästrategia vaatii konkreettisia ja selkeitä tavoitteita, jotta se voi ohjata terveydenhuollon kehitystä syövän osalta seuraavan vuosikymmenen ajan. Olennaista on myös toimeenpanon varmistaminen esimerkiksi suuntaamalla tutkimus- ja kehitysrahoitusta syöpäseulontojen, syövän hoidon ja TKI-toiminnan kehittämiseen. Tarvitsemme myös uusia ratkaisuja syövän ehkäisyyn, esimerkiksi hyödyntämällä entistä paremmin diagnostiikkaa ja kohdennettuja ennaltaehkäisyn toimenpiteitä.
Ensimmäistä kansallista syöpästrategiaa luotaessa on tärkeää osata priorisoida, mihin seuraavan 5-10 vuoden aikana keskitytään. Oppia työhön voidaan ottaa myös naapurimaista, kuten Tanskasta ja Ruotsista, jotka ovat päivittämässä omia strategioitaan. Esimerkiksi Tanskassa hoitotulokset ovat strategian myötä parantuneet merkittävästi, ja tavoitteena on, että myös Suomessa strategian vaikutukset näkyvät potilaiden arjessa yhdenvertaisempina hoitopolkuina eri syöpäsairauksien erityispiirteet huomioiden, ja siten että yksilölliset tarpeet psykososiaalinen tuelle ja kuntoutukselle on potilaskohtaisesti huomioitu. Läpileikkaavana tavoitteena on potilaan osallisuuden vahvistaminen sekä omassa hoidossaan että terveydenhuollon kehittämisessä.
Enemmän yhdessä
Vuoden 2026 Maailman syöpäpäivänä Suomella on kansallinen syöpästrategia, jota toteutetaan tiivistyneessä yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden, tutkijoiden, järjestöjen sekä potilasedustajien kanssa, joka on syntynyt strategian valmistelun yhteydessä. Yhteistyön jatkaminen strategian toimeenpanon varmistamiseksi on aivan yhtä tärkeää.
