GySy tapasi eduskunnan naisverkoston edustajia – mitä tapaamisesta jäi käteen?

Syyskuussa vietettiin gynekologisten syöpien tietoisuuskuukautta, joka huipentui maailman gynekologisten syöpien päivänä 20.9. järjestämäämme tilaisuuteen Musiikkitalossa. Tilaisuuden teemana olivat gynekologinen syöpä ja vaihdevuodet sekä syöpäpotilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutuminen.

Tilaisuudessa potilaat, asiantuntijat ja poliitikot kohtasivat toisensa.
Seuraavana päivänä vierailimme yhdistyksen puheenjohtajan, Taru Salovaaran, kanssa eduskunnassa, jossa tapasimme eduskunnan naisverkoston edustajia.

Tapaaminen oli monella tapaa tärkeä. Kerroimme aluksi yhdistyksestä, toiminnastamme ja tulevaisuuden painopisteistä. Nostimme esille erityisesti kuntoutukseen ja psykososiaaliseen tukeen liittyvät asiat,  syöpäseulonnat, HPV-rokotukset sekä lääkkeiden saatavuuden ja tutkimusrahoituksen merkityksen siihen liittyen.

Saimme kansanedustajilta paljon kiitosta tekemästämme työstä ja esiin nostamamme asiat herättivät myös paljon kysymyksiä ja hyvää keskustelua. Kerroimme potilaiden kokemista haasteista suomalaisessa syövän hoidossa ja välitimme kansanedustajille potilaiden toiveita ja ajatuksia. Korostimme ennaltaehkäisyn ja varhaisen toteamisen merkitystä, sillä se on tärkeää paitsi ennusteen kannalta, myös inhimillisestä näkökulmasta.

Koimme, että keskustelu naisverkoston edustajien kanssa oli molemmin puolin tärkeä. Lopuksi saimme tehtäväksi, laatia ”to do-lista” naisverkostolle, siis lista asioista, joita poliitikkojen tulisi mielestämme edistää yhdessä. Pyysimme tähän kommentteja myös potilailta.

Tässä poimintoja laatimastamme listasta, jonka välitimme eteenpäin
naisverkostolle:

* Kuntoutus ja kuntoutussuunnitelma. Nykyinen tavoite ”kuntoutussuunnitelma jokaiselle syöpäpotilaalle” ei toteudu siitä huolimatta, että kuntoutuksen kustannukset ovat matalat verrattuna hoidon kustannuksiin. Lisäksi työ- ja toimintakykyyn panostaminen on tärkeää.
* Gynekologisen osaaminen ja vaihdevuosioireiden hoidon osaamisen vahvistaminen perusterveydenhuollossa ja hyvinvointialueilla. Tällä hetkellä gynekologipalvelut ovat saatavilla lähes yksinomaan yksityiseltä puolelta ja tämä eriarvoistaa ihmisiä. Niin gynekologisten syöpäpotilaiden, kuin kaikkien muidenkin vaihdevuosioireiden hoitoon perusterveydenhuollossa tulee olla riittävä osaaminen.
* HPV-rokotteet. Entistä aktiivisempi yhteistyö rokotuskattavuuden
parantamiseksi on tärkeää. Suomen pitää sitoutua EU:n syöväntorjuntasuunnitelman tavoitteisiin HPV-peräisten syöpien
hävittämisestä. Tässä rokotekattavuus avainasemassa.
* Syöpäseulonnat. Koko Suomessa pitää olla yhdenvertaisuus
kohdunkaulasyövän (ja muiden syöpien) ikärajoissa, kohdunkaulasyöpien seulonnat 25-65 vuotiaille. HPV-testaus pitää olla kaikkien saatavilla missä ikinä Suomessa asutkaan. Resurssien riittävyyden vahvistaminen poikkeavien seulontatuloksien jatkotutkimuksiin (kolposkopiat).
* Uudet tehokkaat lääkkeet nykyistä nopeammin potilaiden käyttöön. Tämä edellyttää kotimaista tutkimusta ja riittävää tutkimusrahoitusta.
* Sijaissynnytyslaki: sijaissynnytyksen salliminen tietyissä tarkoin rajatuissa tapauksissa. Gynekologisten syöpien yleisin hoitomuoto on leikkaus, jossa poistetaan kohtu ja munasarjat. Hedelmöityshoidoista ei tässä tilanteessa ole apua, mutta jos on ehtinyt pakastaa munasoluja tai alkioita ennen syöpähoitoja, sijaissynnytyksen avulla niitä olisi mahdollisuus käyttää.