Gynekologisten syöpien ja sairauksien tulisi olla entistä vahvemmin esillä sekä Suomen että EU:n terveyspolitiikassa
Joakim Strand
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri
GySyn advisory boardin jäsen
Tänä keväänä on jälleen käyty keskustelua lääkepulasta. Se on muistutus siitä, kuinka haavoittuva yhteiskuntamme on silloin, kun ongelmat jäävät näkymättömiin, ja siksi myös usein ilman ratkaisuja.
Gynekologiset syövät ovat tästä esimerkki, sillä ne koskettavat lukuisia suomalaisia naisia, mutta jäävät yhä liian usein varjoon sekä potilaan arjessa että päätöksenteossa. Kyse on paitsi terveydenhuollon rakenteista, myös tasa-arvosta.
Kun suuri osa lääketuotannosta on keskitetty EU:n ulkopuolelle, olemme yhä haavoittuvaisempia globaaleille toimitushäiriöille. Eurooppaministerinä näen, että lääkkeiden saatavuuden turvaaminen on keskeinen osa huoltovarmuutta – ei vain poikkeustilanteissa, vaan osana pitkäjänteistä ja vastuullista terveyspolitiikkaa.
EU:ssa on käynnissä useita tärkeitä toimia. EU:n syöpästrategia (Europe’s Beating Cancer Plan) tähtää siihen, että vuoteen 2030 mennessä 90 prosenttia 13-vuotiaista tytöistä, ja yhä useampi myös pojista, olisi rokotettu HPV-virusta vastaan. EU:n komissio julkaisi keväällä seurantatietoja HPV-rokotuskattavuudesta, joka osoitti suuria alueellisia eroja. Suomi on onneksi tässäkin ollut edelläkävijä. Meillä rokotukset toteutetaan kouluterveydenhuollossa systemaattisesti, tasavertaisesti ja kansanterveyttä tukien. Tyttöjen rokotuskattavuus on korkea, mutta poikien kohdalla on vielä kirittävää.
Vaikka Suomi on monella tavalla mallimaa, ei yksikään järjestelmä toimi hyvin, jos se ei tunnista kaikkien potilasryhmien erityistarpeita. Siksi gynekologisten syöpien ja sairauksien hoitoon tarvitaan toimia, jotka nostavat nämä sairaudet esiin entistä paremmin – sekä kansallisesti että EU:ssa. Tarvitsemme eurooppalaista terveyspolitiikkaa, jossa gynekologiset sairaudet tunnustetaan osaksi yhteistä vastuuta.
Gynekologisten syöpien ja sairauksien lääkkeet ja hoito eivät saa jäädä marginaaliin vain siksi, että ne eivät kuulu jatkuvasti päivittäisten ajankohtaisohjelmien akuuttien kriisien joukkoon. Eurooppalainen vaikuttavuus syntyy myös siitä, että tunnistamme vähemmälle huomiolle jäävät tarpeet – ja toimimme niiden eteen.
Näin Eurooppa-päivänä haluan kiittää kaikkia, jotka pitävät näitä teemoja esillä, ja erityisesti GySyä erittäin arvokkaasta työstänne! Rakennetaan yhdessä Eurooppaa, jossa naisten terveys on osa vahvaa, tasa-arvoista ja kestävää yhteiskuntaa!
